Verkkouutiset

Ruutumittariperhonen kaupungin valoissa. (Kuva: Sami Kivelä/Oulun yliopisto)

Uusi tutkimus voi osaltaan selittää hyönteiskatoa

Valosaaste voi estää perhosia talvehtimasta menestyksekkäästi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valosaaste saa yksilöt läpikäymään muodonvaihdoksen aikuiseksi perhoseksi liian myöhään syksyllä sen sijaan, että ne kehittyisivät talvenkestäviksi koteloiksi. Uuden kansainvälisen tutkimuksen tulokset voivat osaltaan selittää hyönteiskatoa.

Oulun yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, että jo heikkokin valosaastealtistus yöaikaan estää kasvavia perhostoukkia kehittymästä talvehtiviksi koteloiksi oikeaan aikaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Monet hyönteiset käyttävät päivänpituutta elinkiertonsa tahdistamiseen suhteessa vuodenaikojen vaihtumiseen, ja loppukesän lyhenevät päivät aikaansaavat siirtymisen talvehtivaan tilaan. Lyhyet päivät, jotka viittaavat syksyn olevan lähellä saavat perhosentoukat valmistautumaan kotelona talvehtimiseen.

Jos taas päivät ovat pitkiä, mikä viittaa siihen, että uusi sukupolvi ehtii vielä käydä elinkiertonsa läpi ennen talvea, tai valosaaste saa perhosentoukat virheellisesti tulkitsemaan päivät pitkiksi, niin silloin koteloitunut yksilö kehittyy heti aikuiseksi perhoseksi.

Valosaasteen erehdyttämät perhoset eivät kuitenkaan pysty menestyksellisesti lisääntymään syksyn olosuhteissa, eivätkä ne myöskään selviä talvesta hengissä.

Journal of Applied Ecology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa testattiin, miten valosaaste vaikuttaa ruutumittarin (Chiasmia clathrata) toukkien kehittymiseen talvehtiviksi koteloiksi.

Tutkimuksessa verrattiin lisäksi kaupunki- ja maaseutuympäristöjen populaatioita mahdollisten kaupunkipopulaatioissa evoluution myötä syntyneiden sopeumien selvittämiseksi, ja tämä vertailu toteutettiin sekä Keski-Euroopassa että Pohjoismaissa.

Tutkimuksen mukaan kaupunki- ja maaseutupopulaatioiden perhoset reagoivat valosaasteeseen samalla tavalla. Kaupunkipopulaatiot eivät siis näytä sopeutuneen kaupunkien valosaasteiseen ympäristöön.

Keski-Euroopan populaatiot olivat herkempiä valosasteelle kuin pohjoismaiset populaatiot, mikä korostaa tarvetta valosaasteen haittojen vähentämiseksi erityisesti eteläisemmillä leveysasteilla.

Tutkimuksen mukaan huomionarvoista on kuitenkin se, että valosaaste silti vaikutti kielteisesti myös pohjoismaisiin populaatioihin, joten valosaasteen vähentämisestä on hyötyä myös suomalaisille perhospopulaatioille.

– Valosaaste vaikuttaa luontoon yhä enemmän, ja tutkimuksemme mukaan näyttää siltä, että valosaaste saattaa myös vaarantaa hyönteisten menestyksellisen talvehtimisen, akatemiatutkija Sami Kivelä Oulun yliopistosta toteaa.

– Tutkimustuloksemme ovat yhdenmukaiset aikaisempien tutkimusten kanssa, mutta maantieteellinen vaihtelu herkkyydessä valosaasteen vaikutuksille sekä kaupunkiperhosten sopeutumattomuus valosaasteeseen ovat uusia havaintoja, hän jatkaa.

– Ihmisen toiminnan haittavaikutusten hillitsemisen kannalta tuloksemme ovat siinä mielessä lupaavia, että tähän yksittäiseen tekijään on suhteellisen helppoa vaikuttaa, toteaa professori Thomas Merckx Vrije Universiteitista Brysselistä.

Tutkimuksessa oli mukana myös Czech University of Life Sciences Prague.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)