Talouslehti Financial Times’n mukaan Nouy haluaa myös heikentää euroalueen maiden ja pankkien välistä riippuvuutta toisistaan.
– Velkakriisin suurimpia läksyjä on, etteivät valtiolainat ole riskittömiä sijoituksia. Se on nyt nähty, ja siihen pitää puuttua, Nouy sanoo FT:lle ensimmäisessä nimityksensä jälkeisessä haastattelussa.
Hänen mukaansa sääntöjen rukkaaminen keskellä kriisiä ei kuitenkaan ehkä ole paras hetki tiukennuksille.
Ennen finanssikriisiä laadittujen sääntöjen mukaan valtionlainat ovat olleet riskittömiä sijoituksia eikä pankkien ole tarvinnut pitää pääomapuskureita niitä varten. Nouy haluaa nyt muuttaa tätä käytäntöä.
Hän jakaa Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan Mario Draghin käsityksen, että kaikki euroalueen suurimmat pankin eivät läpäise EKP:n tekemiä tresssitestejä.
Nouy torjuu spekulaatiot, joiden mukaan pankkien laajat yhdistämiset voisivat pelastaa valuutta-alueen heikoimmat pankit.
– Meidän on hyväksyttävä, että joillakin pankeilla ei ole tulevaisuutta. Niiden on annettava ”kadota”, eikä fuusioida pakolla toisiin pankkeihin