Tutkimuksessa imusolmukkeista löytyi siivilärakenne, joka säätelee iholta kulkeutuvien vieraiden proteiinien ja niitä tunnistavien valkosolujen pääsyä imusolmukkeisiin tulehdusreaktion aikana.
Tutkijat havaitsivat, että verisuoniston merkkiaineena käytetty Plvap-proteiini ilmentyy imusolmukkeessa verisuonten lisäksi myös kudosnestettä kuljettavissa imusuonissa.
– Havainto oli hyvin yllättävä, sillä Plvap-proteiinia on käytetty lääketieteellisessä diagnostiikassa ja tutkimuksessa parhaana verisuonen merkkiaineena jo lähes 30 vuotta. Kukaan ei ole aiemmin raportoinut, että sitä löytyisi myös imusuonista, kertoo tutkija, FT Kaisa Auvinen, joka vastasi tutkimuksen biokuvantamisesta.
Hänen mukaansa selityksenä on luultavasti se, että Plvap-proteiinia ilmenee ainoastaan imusolmukkeen kapselin alla olevassa imusuoniston osassa eikä ihon imusuonissa tai missään muualla laajassa imusuoniverkostossa.
Tutkimusryhmä osoitti valo- ja elektronimikroskopiaa hyödyntämällä, että imusolmukkeen kapselin sisäpintaa verhoavissa imusuonen soluissa on harvakseltaan koko solun paksuuden läpäiseviä kanavia. Plvap-proteiini muodosti siivilärakenteen, joka sulkee osittain näiden kanavien suut. Jos endoteelisoluista poistettiin Plvap-proteiini, kanavien suut jäivät kokonaan auki.
Kuvantamislöydökset johtivat tutkijat kokeilemaan, miten Plvap-proteiinin puuttuminen vaikuttaisi tulehdusvasteeseen. Kun ihon alle annosteltiin vierasta proteiinia, se kulkeutui tehokkaammin imusolmukkeen sisällä olevien solujen käsiteltäväksi silloin, kun imusuonista puuttui Plvap-proteiini.
Tässä tilanteessa myös sellaiset isot molekyylit, joita Plvap-siivilä normaalisti esti tunkeutumasta imusolmukkeen sisälle, pääsivät stimuloimaan puolustusjärjestelmän soluja. Samoin imusuoniston kautta imusolmukkeeseen saapuvat valkosolut siirtyivät imusolmukkeen sisäosiin paljon tehokkaammin, jos imusuonistoa rajaavien solujen kanavarakenteista puuttui Plvap-suodatin.
Ehkä uusi keino hillitä voimakkaita tulehduksia
– Tilannetta voisi verrata tavalliseen keittiöaltaaseen. Lavuaarin pohjalla oleva suodatin siilaa normaalisti suurimmat roskat pois viemäriin menevästä tavarasta. Jos siivilä otetaan kokonaan pois, paljon isompia kappaleita pääsee kulkeutumaan eteenpäin. Imusolmukkeessa Plvap-proteiini vastaa siivilän metalliosaa, jossa on normaalitilassa vain pieniä aukkoja, havainnollistaa löydöstä tutkimuksen toinen keskeinen tekijä, erikoistutkija, FT Pia Rantakari.
Tutkimuksen löydökset selittävät, miten ihon alle joutunut vierasperäinen materiaali kulkee ja suodattuu muutamassa minuutissa syvälle lähimmän imusolmukkeen sisäosiin. Siellä se joutuu automaattisesti tulehdusvastetta käynnistävien solujen käsiteltäväksi ja laukaisee suojaavan puolustusvasteen.
– Tämä reaktio tunnetaan käytännössä ehkä parhaiten flunssan tai rokotuksen aiheuttamana imusolmukkeiden turpoamisena. Koska Plvap-suodattimen toimintaa onnistuttiin kokeellisesti säätelemään myös vasta-aineiden avulla, löydös voi tarjota mahdollisuuksia tiettyihin tulehdustauteihin liittyvän tarpeettoman voimakkaan tulehduksen hillitsemiseksi, toteavat Auvinen ja Rantakari.
Tutkimus tehtiin professori Marko Salmen johdolla. Tutkimusartikkeli julkaistiin Nature Immunology -tiedelehdessä, joka on maailman arvostetuin immunologian alan julkaisu.