Nykyisen pandemian aikana on käynyt selväksi, että koronavirus aiheuttaa yleensä vain lieviä tai oireettomia infektioita nuorille.
Tilanne on erilainen kuin esimerkiksi RS- tai influenssavirusten kohdalla, sillä niiden osalta vakavat tautitapaukset eivät painotu yhtä vahvasti vanhempiin ikäryhmiin.
Ilmiön taustalla on todennäköisesti synnynnäinen eli luonnollinen immuunijärjestelmä, jolla viitataan taudinaiheuttajien torjumiseen erittelemättä. Se koostuu muun muassa syöjäsoluista eli fagosyyteistä, välittäjäaineista ja normaalista tulehdusreaktiosta.
Immuunijärjestelmän synnynnäinen osa reagoi nopeasti eikä muodosta muistijälkiä. Puolustuksen toinen osa on hankittu vastustuskyky, joka koostuu B- ja T-valkosoluista. Ne muistavat aiemmin kohdatut taudinaiheuttajat ja aktivoituvat aina tarvittaessa. B-solut tuottavat vasta-aineita, jotka neutraloivat myös koronavirusta.
Sekä rokotteiden että sairastamisen luoma suojavaikutus pohjautuu hankittuun vastustuskykyyn.
Yalen yliopiston immunologian professori Kevan Herold vertaa Wall Street Journal -lehden haastattelussa synnynnäistä vastustuskykyä keskiaikaiseen linnakkeeseen. Nenän ja kurkun limakalvot ovat kuin vallihauta, johon monet mikrobit jumiutuvat. Siihen kuuluvat solut ja proteiinit ovat kuin tykinkuulia, jotka torjuvat vihollisia.
Tutkimuksissa on havaittu, että synnynnäinen immuunijärjestelmä toimii erityisen aktiivisesti juuri lapsilla. Tämän vuoksi koronaviruksen tunkeutuminen onnistutaan yleensä estämään alkuvaiheessa.
Iäkkäämpien henkilöiden immuunijärjestelmät keskittyvät SARS-CoV-2-viruksen osiin, jotka ovat samankaltaisia kuin lievää flunssaa aiheuttavissa koronavirustyypeissä.
– Nämä osat eivät vaikuta olevan yhtä tärkeitä infektion pysäyttämisen kannalta, tutkija Amy Chung sanoo.
Tutkijat muistuttavat, että synnynnäinen immuunivaste on lapsilla tehokas, mutta ei täydellinen. Pieni osa koronaan sairastuneista lapsista on saanut hengenvaarallisen tulehdusoireyhtymän. Vakavan taudin riskiä voi vähentää rokotteella.