Hallitus aikoo aloittaa uuden opintosetelikokeilun, jossa ilman opintopaikkaa jäänyt toisen asteen suorittanut voi opiskella maksutta avoimessa korkeakoulussa. Lukiolaisista vain noin kolmannes pääsee suoraan jatko-opintoihin.
Opintoseteliin olisivat oikeutettuja 1.12.2025‒30.6.2028 ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana suorittaneet, jotka ovat osallistuneet korkeakoulujen yhteishakuun, mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Opintoseteliä voisi käyttää enintään 30 opintopisteen laajuisiin avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin kahden vuoden aikana. Opintoseteli oikeuttaisi myös ohjaukseen, joka tukee tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista.
30 opintopistettä vastaa noin puolen vuoden opiskelua, jos se tehdään täysipäiväisesti.
– Opintosetelin mukana ei tule opintososiaalisia etuja, joten nuorella olisi hyvä olla esimerkiksi osa-aikaista työtä, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) sanoi mediatilaisuudessa.
Talvitien mukaan opintoseteli merkitsee siirtymistä eurooppalaisen mallin suuntaan, jossa korkeakoulussa voi opiskella ilman pääsykokeita. Suomessa on myös huomattu, että todistusvalinnan korostuessa yhä useampi on alkanut parannella ylioppilaskirjoitustuloksiaan ja joka viides jatkaa lukio-opintojaan neljännelle vuodella.
Lukiolaisten liitto kertoi tilaisuudessa kannattavansa kokeilua ja toivovansa sen muuttamista pysyväksi. Määräaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa heinäkuun 2030 loppuun. Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
Yksi paikka kerrallaan
Samanaikaisten opiskelupaikkojen määrään on tulossa muutos.
– Yhden opiskelupaikan säännös on tulossa voimaan vuoden 2027 alusta, eli ottaessaan paikan vastaan tulee luopua aiemmista korkeakoulupaikoista, Talvitie kertoi.
Ministeri painotti, että mikään ei edelleenkään estä useamman tutkinnon suorittamista, vaan kysymys on ainoastaan samanaikaisista opiskelupaikoista.
– Suomessa on yli 8000 ihmistä, joilla on kaksi opiskelupaikkaa korkeakoulussa samaan aikaan ja yli 500, joilla on kolme opiskelupaikkaa, hän huomautti.
Talvitien mukaan vuonna 2023 peräti 20000 jäi ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa.
– Ei tämä (säännös) toki pura sumaa, mutta se estää, ettei uutta sumaa syntyisi.
Korkeakouluihin lisätään myös kertaluonteisesti 1300 aloituspaikkaa ensi syksynä alkaviin opintoihin.
Paikat jakautuvat noin puoliksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken ja ne kohdennetaan kasvualoille kuten tekoälyyn, energiaratkaisuihin, terveysteknologioihin ja luoville aloille kuten muun muassa peliteollisuuteen.
Pyöreän pöydän keskustelu
Talvitie otti kantaa myös harjoittelupaikkojen pulaan, joka etenkin sosiaali- ja terveysalalla uhkaa viivästyttää tietojen mukaan jopa 3500 opiskelijan valmistumista. Hän sanoo käyneensä läpi dataa harjoittelukorvauksista vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
– Rahaa momentissa on, eli kyse ei ole siitä ettei harjoittelukorvauksia voisi maksaa vaan enemmän on kyse siitä, onko paikkoja.
Hyvinvointialueilla on ollut isoja yt-neuvotteluita ja samaan aikaan sote-alalle on lisätty aloituspaikkoja.
Talvitien mukaan harjoittelupaikkojen tilanteesta ollaan järjestämässä opetus- ja kulttuuriministeriössä pyöreän pöydän keskustelua yhdessä vastuutahojen kanssa.
– Tämä on ajankohtainen asia, johon tullaan nopealla aikataululla pureutumaan, hän lupasi.