Uudet rahastot sijoittavat esimerkiksi infrastruktuuriin ja listaamattomiin yrityksiin. Piensijoittajan kannalta tärkeintä on, että rahat sidotaan yleensä pitkäksi aikaa.
Hallitus antoi 1.10.2026 eduskunnalle esityksen sijoitusrahastojen verosääntelyn muuttamisesta. Esitys muuttaisi tuloverolain 20 a pykälää. ELTIF-rahaston verovapaus ei enää edellyttäisi, että kaikki osuudenomistajat ovat ammattimaisia sijoittajia.
Suomessa sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot ovat verovapaita. Vero kohdistuu sijoittajaan, kun tämä saa voitto-osuuden tai myy osuutensa voitolla. ELTIF-rahastot ovat yleensä suljettuja, koska niiden sijoituskohteet ovat vaikeasti myytäviä. Suljetun erikoissijoitusrahaston verovapaus edellyttää nykyisin, että rahasto jakaa vuosittain vähintään kolme neljäsosaa voitostaan, sen pääoma on vähintään kaksi miljoonaa euroa ja osuudenomistajat ovat ammattimaisia sijoittajia tai heihin rinnastettavia varakkaita yksityishenkilöitä.
Esitys poistaisi ELTIF-rahastoilta viimeisen ehdon, muut säilyisivät.
Esityksen perustelujen mukaan ELTIF-rahasto ei täyttäisi verovapauden ehtoja, jos sitä markkinoitaisiin vähittäissijoittajille. Ehtoa on pidetty keskeisenä esteenä rahastojen perustamiselle.
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n rekisterissä oli maaliskuussa 2026 yhteensä 286 ELTIF-rahastoa. Useimmat on perustettu Luxemburgiin, Irlantiin, Ranskaan ja Espanjaan.
Noin 70 rahastoa on ilmoitettu markkinoitavan Suomessa, mutta toistaiseksi Suomeen ELTIF-rahastoja ei ole perustettu yhtään.
Valtiovarainministeriö ei pysty arvioimaan, montako rahastoa muutos synnyttäisi. Esityksen mukaan muutos ei vaikuttaisi merkittävästi verotuottoon.
ELTIF-asetusta muutettiin vuonna 2023, ja muutokset tulivat sovellettaviksi 10.1.2024. Ei-ammattimainen sijoittaja voi sijoittaa suljettuun ELTIF-rahastoon ilman vähimmäissijoitusta. Muutoksen taustalla oli rahastojen vähäinen määrä. ELTIF-rahastot sijoittavat pitkäaikaisiin kohteisiin, kuten infrastruktuuriin, kiinteistöihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Listaamattomat sijoitukset ovat riskialttiimpia ja vähemmän likvidejä kuin pörssilistatut. Käytännössä sijoittaja ei voi yleensä nostaa rahojaan silloin, kun tarve tulee.
Listaamattomien kohteiden korkeat pitkän aikavälin tuotot ovat tavoite, eivät takuu.
Rahaston verovapaus ei myöskään poista sijoittajan omaa veroa.
Lait on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian. Niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Hallitus kirjasi ELTIF-rahastoja koskevat verolainsäädännön muutokset kevään 2025 kehysriihessä osana kasvutoimia.
Finanssiala ry:n lakimiehen Jari Virran mukaan suljetuille erikoissijoitusrahastoille, kuten ELTIF-rahastoille, on saatava sama verokohtelu kuin tavallisille rahastoille. Näin investointeja saataisiin suomalaiseen infraan ja pk-yrityksiin. Se olisi myös yhteiskunnan etu.
Esityksen jälkeenkin suljettuja ELTIF-rahastoja koskisivat voitonjako- ja pääomavaatimus, joita avoimilta sijoitusrahastoilta ei edellytetä.
ELTIF-verotuksen lisäksi Virta pitää kriittisenä, että ratkaisut löytyvät myös muihin avoinna oleviin kotimaisen rahastoalan kilpailukykyä koskeviin kysymyksiin: yhtiömuotoiseen rahastorakenteeseen, rahastojen osuudenomistajarekisteriin ja osuudenomistajien vähimmäismäärää koskevaan sääntelyyn.
— Osuudenomistajarekisterin sääntely pitäisi päivittää nykyaikaan, Virta sanoo.
— Ilman ratkaisuja Suomi antaa turhaan kilpailuetua ulkomaisille toimijoille ja rahastoja voi siirtyä pois maasta.
Virran mukaan vähintään 30 osuudenomistajan edellytys rahaston verovapaudelle ohjaa suomalaisia rahastotoimijoita perustamaan esimerkiksi 15 instituutiolle suunnatun rahaston ulkomaille Suomen sijaan. Ammattisijoittajavaatimus rajaa verovapauden ulkopuolelle myös instituutiot, joita ei pidetä ammattimaisina sijoittajina.
— Kotimaisten rahastojen toimintaedellytykset ratkaisevat, kertyykö veroa Suomeen ja syntyykö kotimaisia työpaikkoja, Virta sanoo.
Hän vaatii myös, että osakesäästötilin mahdollinen laajennus koskisi kaikkia rahastoja toimintamuodosta riippumatta. Laajennus tukisi pitkäjänteistä säästämistä ja hajauttamista, lisäisi vaihtoehtoja ja vauhdittaisi kilpailua.
Piensijoittajalle ratkaisevaa on silti se, mihin rahasto sijoittaa ja kuinka pitkäksi aikaa rahat sidotaan.