Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sopimusten tavoitteena on edistää energiatehokkuutta teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.
Vapaaehtoisiin sopimuksiin odotetaan liittyvän useita satoja yrityksiä ja kuntia, jotka asettavat omalle energiankäytölleen tehostamistavoitteen vuodelle 2025.
Jo nyt uusiin sopimuksiin on liittynyt 200 yritystä ja 21 kunta-alan toimijaa. Kaikkiaan sopimusten odotetaan kattavan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
Sopimukset ovat osa valtion ja toimialojen valitsema keino täyttää EU:n Suomelle asettamat tiukat tavoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten avulla saatavalla energiansäästöllä on tarkoitus kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.
– Toivomme, että mahdollisimman moni yritys ja kunta liittyisi mukaan jo sopimuskauden alkumetreillä ja aloittaisi heti aktiivisen energiankäytön tehostamisen. Vain näin toimimalla EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset tiukat energiankäytön tehostamistavoitteet on mahdollista saavuttaa, sanoo neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat suomalainen erikoisuus edistää energiatehokkuutta. Aiemmat sopimuskaudet ovat osoittaneet, että vapaaehtoisuus toimii Suomessa. Yritykset ja kunnat todella sitoutuvat asettamiinsa tavoitteisiin, Puhakka jatkaa.
Tämän vuoden lopussa päättyvä, vuonna 2008 alkanut, sopimuskausi tuotti vuonna 2015 yli 14 terawattitunnin vuosittaisen energiansäästön. Määrä vastaa yli 710 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankulutusta.
Sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja vauhditetaan valtion tuella. Vuosina 2008–2016 investointitukea on myönnetty yhteensä 82,4 miljoonaa euroa 876 hankkeelle. Samaan aikaan yritykset ja kunnat ovat itse investoineet energiatehokkuuteen yli miljardi euroa.