Tiistaina eduskunnalle annetun esityksen tavoitteena on saattaa nimiä koskeva lainsäädäntö vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia.
Esityksen mukaan perherakenteiden muutokset, kuten avoliittoperheiden lukumäärän kasvu, perheiden kansainvälistyminen sekä pyrkimys aiempaa yksilöllisempään nimenantoon, edellyttävät lainsäädännön uudelleen tarkastelua.
Kotimaiseen nimikäytäntöön pohjautuvia säännöksiä aiotaan väljentää. Rinnan kansainvälistymisen kanssa turvattaisiin kuitenkin myös perinteisen kotimaisen nimikulttuurin säilymistä. Käytössä olevien sukunimien suoja säilyisi nykyisenä. Lapsen edun huomioon ottamista lapsen nimiä koskevassa päätöksenteossa aiotaan myös vahvistaa.
Tavoitteena on, että uusi etu- ja sukunimi laki voisi tulla voimaan vuoden 2019 alusta.
Etunimiä voisi ottaa nykyisen kolmen sijaan neljä
Esityksen mukaan etunimen ei enää edellytettäisi olevan kotimaisen nimikäytännön mukainen, vaan ehdotettua uutta etunimeä arvioitaisiin suhteessa kaikkiin Suomessa käytössä oleviin etunimiin riippumatta siitä, minkä maan nimikulttuurista nimi on lähtöisin.
Etunimien sukupuolisidonnaisuudesta ei luovuttaisi, mutta nimet, joiden ei voida katsoa vakiintuneen vain jommankumman sukupuolen nimiksi, olisivat edelleen molempien sukupuolten käytettävissä.
Etunimen hyväksyttävyyteen liittyviä ehdottomia esteitä tarkennetaan. Esimerkiksi etunimen aiheuttamaa haittaa olisi arvioitava eri tavalla, kun kyseessä on lapselle annettava nimi tai täysi-ikäisen henkilön oma nimenmuutos.
Lapsen nimenantovelvoitetta koskevaa määräaikaa nostettaisiin nykyisestä kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
Sukunimiyhdistelmät sallittaisiin
Esityksen mukaan kahdesta eri sukunimestä voitaisiin muodostaa sukunimiyhdistelmä. Näin esimerkiksi lapsella voisi olla nimiyhteys kumpaankin vanhempaansa tilanteessa, jossa vanhemmilla on eri sukunimet.
Sukunimiyhdistelmän salliminen ottaisi esityksen mukaan huomioon entistä paremmin perheiden erilaiset tilanteet ja lisäisi tasa-arvoisuutta ja yhtenäisyyttä esimerkiksi avoliitto- ja uusperheissä.
Puolisoiden yhtäläinen oikeus muodostaa sukunimiyhdistelmä toistensa sukunimistä kunnioittaisi puolisoiden tahtoa muodostaa nimiyhteys toisiinsa ilman, että kumpikaan joutuisi luopumaan omasta nimi-identiteetistään tai nimiyhteydestä mahdolliseen lapseen.
Puolisot voisivat edelleen valita myös yhden, yhteisen sukunimen, joka siirtyy sellaisenaan lapselle.
Alaikäisen lapsen sukunimi voisi tietyissä tilanteissa määräytyä suoraan vieraan valtion nimikulttuurin mukaisesti. Lapsen sukunimeksi voitaisiin valita esimerkiksi vanhemman tai isovanhemman nimestä muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmilla on kansalaisuutensa tai muuhun siihen rinnastettavan seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon, jonka nimikäytäntöön ilmoitettu nimi kuuluu.
Esityksen mukaan pitkäkestoisessa avoliitossa elävät voisivat saada erillisestä hakemuksesta yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Avopuolisoilla olisi oikeus yhteiseen sukunimeen myös, jos heillä on yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Mahdollisuus yhteiseen sukunimeen tai sukunimiyhdistelmään koskisi myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä.
Nimiasioiden sähköinen käsittely
Nimiasioiden käsittelyssä siirryttäisiin sähköiseen käsittelyyn. Oikeusministeriön mukaan tavoitteena on, että yksinkertaiset ilmoitusasiat ja nimenmuutokset hoituisivat automaattisesti ja ainoastaan harkintaa vaativat tapaukset tulisivat maistraatin ratkaistaviksi.
Sähköinen käsittelymahdollisuus lyhentäisi käsittelyaikoja sekä helpottaisi kansalaisten arkea erityisesti niiltä osin, kun kyseessä on niin sanottu rutiininomainen nimiasia.