Tuoreen kolmen kuukauden ennusteen mukaan helmi–huhtikuun keskilämpötila on Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Suomen vaihtelevassa säässä jaksolle mahtuu kuitenkin sekä kylmempiä että lauhempia päiviä.
Sade-ennuste näyttää helmi–huhtikuulle keskimääräisiä tai aavistuksen keskimääräistä pienempiä sademääriä. Meteorologin mukaan lopputalven ja alkukevään aikana saattaisi olla tavanomaista useammin föhn-tuulitilanteita. Tällöin sää on Suomessa lauhaa.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut kolmen kuukauden ennusteen helmi–huhtikuun jaksolle.
– Ennusteen mukaan jakso helmikuusta huhtikuuhun on koko Suomessa reilusti tavanomaista helmi–huhtikuuta lämpimämpi. Ennusteen mukaan voisi olla ehkä mahdollista, että kevät etenisi tavanomaiseen aikatauluun nähden etuajassa, toteaa Forecan uutisessa meteorologi Joanna Rinne.
Ennuste näyttää keskimääräistä lämpimämpää helmi–huhtikuun jaksoa lähes koko Eurooppaan. Suomessa jakson keskilämpötilan ennustetaan olevan 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, samoin kuin Islannissa sekä laajalti Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa. Keski- ja Etelä-Eurooppaan ennuste näyttää laajalti 0–1 astetta tavanomaista lämpimämpää jaksoa.
Helmi–huhtikuulle ennustetaan tavanomaista korkeampaa ilmanpainetta pohjoisen Euroopan ylle.
– Suomessa tämä saattaisi viitata tavanomaista useammin esiintyviin föhn-tuulitilanteisiin, Joanna Rinne toteaa.
Föhn-tuuli on Suomeen Norjan vuoriston yli puhaltava tuuli, jonka yhteydessä sateet putoavat Norjan vuorten rinteille. Norjasta meille virtaava ilma lämpenee laskeutuessaan vuoriston rinnettä alas.
– Föhn-tuulitilanteissa sää on Suomessa kuivaa ja lauhaa. Keväisin ensimmäiset lämpöpiikit, esimerkiksi ensimmäiset yli 10 plusasteen lämpötilat havaitaan yleensä föhn-tuulitilanteissa. Mikäli föhn-tuulta olisi meillä tavanomaista useammin, se merkitsisi lauhan ja lämpenevän sään sävyttämiä, ehkä myös tavanomaista aurinkoisempia kevättalven kuukausia.
Meteorologi muistuttaa, että pitkiin ennusteisiin liittyy epävarmuuksia.
– ECMWF:n mukaan ennustettavuus on helmi–huhtikuulle Suomen alueelle melko huono. Tämä voi johtua osin esimerkiksi siitä, että jokakeväinen polaaripyörteen hajoamisen ajankohta ja sen aiheuttamat kylmänpurkaukset ja niiden pakkassäiden asettuminen pohjoisella pallonpuoliskolla ennustuvat huonosti ja saattavat aiheuttaa kylmän sään jaksoja, joita ennusteet eivät saa kiinni ennalta, Rinne toteaa.
