Seuraavan suomalaissatelliitin loppukokoonpano alkoi tällä viikolla Otaniemessä. Suomi 100 -satelliitti tukee hanketta vetävän Aalto-yliopiston professori Esa Kallion tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää maapallon luona avaruudessa olevien sähköisesti varattujen hiukkasten sijaintia ja käyttäytymistä.
Satelliitissa oleva erikoisvalmisteinen radiovastaanotin tarkkailee radiosignaalien kulkua sähköisesti varattuja hiukkasia sisältävien alueiden läpi, ja havainnoista voidaan saada lisätietoa muun muassa avaruussäähän ja siten revontulien syntyyn vaikuttavista ilmiöistä.
Satelliitin runkorakenteessa käytetään uudenlaisia 3D-tulostettuja osia, jotka voivat tehdä nanosatelliittien rakentamisesta vastaisuudessa helpompaa ja edullisempaa. Tulostetut osat voivat olla myös kevyempiä ja monimutkaisempia kuin perinteisesti valmistetut osat. Tekniikka perustuu tutkijatohtori Antti Kestilän kehittämään menetelmään.
Suomi 100 -satelliitti on jo kolmas Aalto-yliopiston nanosatelliitti. Se on pienempi kuin parhaillaan avaruudessa toimiva Aalto-1 ja keväällä laukaistu Aalto-2, mutta silti se on yliopiston mukaan täysiverinen satelliitti. Se on tarkoitus saada valmiiksi elokuussa ja laukaista avaruuteen joulukuussa.
Aalto-yliopistossa uskotaan, että satelliitti tuottaa iloa kaikille suomalaisille kuvaamalla maatamme ja planeettaamme avaruudesta. Kameran avulla saadaan myös radiomittalaitteen havaintoja tukevia kuvia muun muassa revontulista. Lisäksi satelliittia käytetään luonnontieteiden opetuksessa.
Satelliittihanketta esitellään myös syys-lokakuussa Suomea kiertävässä Avaruusrekassa, joka käy 22 paikkakunnalla.