Ministeriön mukaan uudistuksella varmistetaan laaja yleissivistys ja jatko-opintovalmiudet. Lukio-opintojen aikana opiskelija saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen. Lukioita kannustetaan myös korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä kansainvälisyyteen. Ylioppilaskokeiden uusimisrajoitus poistuu.
– Uudistus vahvistaa laaja-alaista yleissivistystä, se on lukion tärkein tehtävä. Opintojen uusi rakenne luo uudenlaisia mahdollisuuksia tehdä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja monipuolistaa lukio-opintojen tarjontaa. Tuomme korkeakoulukurkistukset jokaiselle lukiolaiselle ja lisäämme kansainvälisyyttä. Panostamme myös lukiolaisten hyvinvointiin ja puramme nuorten kokemaa uupumusta vahvistamalla opinto-ohjausta ja tuomalla erityisopetuksen lukioihin, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Oppiaineiden yhteistyö tiivistyy
Esityksen mukaan lukiossa siirryttäisiin opintopisteisiin siten, että kaksi opintopistettä vastaisi yhtä nykyistä kurssia. Lukio-opintojen laajuus olisi nuorille tarkoitetussa koulutuksessa 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa 90 opintopistettä.
Lukion oppimäärä säilyisi kolmivuotisena ja sitä tarjottaisiin edelleen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Myös opetuksen määrä säilyisi ennallaan.
Ministeriön mukaan opintojen uusi rakenne mahdollistaisi entistä joustavamman opetuksen järjestämisen. Lukiokoulutukseen voisi sisältyä koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla aiempaa laajempia ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia, joissa opiskelijat voivat syventää esimerkiksi jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavaa osaamistaan.
Niin ikään opintopisteistä voitaisiin muodostaa nykyistä monipuolisemmin eri oppiaineita sisältäviä opintokokonaisuuksia. Tämä kannustaisi etsimään lukiokohtaisia ratkaisuja ja rakentamaan opetus nykyistä vahvemmin teemojen ja ilmiöiden ympärille.
Esityksen mukaan se antaisi myös mahdollisuuden rytmittää opintoja uudella tavalla. Esimerkiksi kielten opinnot voisivat jatkua ympäri vuoden ja toisaalta joissakin oppiaineissa voitaisiin järjestää intensiivikursseja.
– Yleissivistys on jatkossakin lukiokoulutuksen ytimessä. Yleissivistyksen olemus on kuitenkin muuttumassa opintojen pirstaleisuudesta ja irrallisista tiedoista entistä syvällisempään osaamiseen, taitoihin ja kokonaisuuksien hallintaan. Luovuudella, innovatiivisuudella ja opiskelijoiden sisäisellä motivaatiolla tulee olemaan entistä suurempi merkitys, Grahn-Laasonen sanoo.
– Uusi rakenne on ennen kaikkea mahdollistava. Se ohjaa oppiaineet vahvempaan yhteistyöhön ja avaa lukemattomia mahdollisuuksia rakentaa kunkin lukion tarpeisiin ja painotuksiin parhaiten sopivia kokonaisuuksia, hän jatkaa.
Lakiesityksen mukaan lain tasolla säädettäisiin jatkossa äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten, matemaattis-luonnontieteellisiä, humanistis-yhteiskunnallisia ja uskonnon tai elämänkatsomustiedon, taito- ja taideaineiden sekä opinto-ohjauksen opinnoista. Nykyisiin oppiaineisiin ja niiden välisiin suhteisiin ei esitetä muutoksia. Jokaisen nykyisin pakollisen oppiaineen pakollisuus siis säilyy.
Lisää tukea ja ohjausta
Lakiesityksen mukaan lukiolaiset saisivat halutessaan ryhmämuotoisen opinto-ohjauksen lisäksi enemmän säännöllistä, henkilökohtaista ohjausta lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin liittyen.
Lukioille tulisi myös jälkiohjausvelvoite eli ohjausta saisivat myös opintonsa keskeyttävät opiskelijat sekä ne ylioppilaat, jotka ovat jääneet ilman jatko-opintopaikkaa.
Kaikki opiskelijat laatisivat opintojen alussa ohjatusti henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opintoja, ylioppilastutkintoa sekä jatko-opintoja koskevia tavoitteita. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Opiskelijan muualla hankkima osaaminen ja kaikki toisessa lukiossa suoritetut opinnot luettaisiin hyväksi lukiokoulutukseen.
Lakiin lisättäisiin myös oppimisen tukea koskevat säännökset. Opiskelijalle, jolla on oppimisvaikeuksia, annettaisiin opetushenkilöstön yhteistyönä toteutettavaa erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea.
Jatkossa kaikilla lukiolaisilla olisi mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin. Kaikilla lukioilla olisi velvoite järjestää osa opinnoista yhdessä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Lukiot päättäisivät opintojen toteutustavoista korkeakoulujen kanssa.
Lukiolakiesitys on lausunnoilla 7. maaliskuuta asti. Esityksen mukaan lukiolaki ja -asetus tulisivat voimaan vuonna 2019.
Käytännössä lakiin liittyvät uudistukset näkyisivät lukioiden arjessa elokuun 2021 alusta, jolloin uudet opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön.