Merentutkimusasemalle tulee käyttöön kattava joukko laitteita, joista osa on kokonaan uudentyyppisiä ja monet niistä ensimmäistä kertaa Suomessa pysyvästi mereen asennettuina.
Utön perusajatus on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka antaa kattavan kuvan meren ja ilmakehän alaosan tilasta.
– Itämeri on pieni ja matala reunameri, joka toimii eri tavoin kuin valtameret. Itämeren hiilidioksidipitoisuus vaihtelee vuodenajoittain ja alueittain. Ajasta ja paikasta riippuen se voi olla joko hiilidioksidin nielu tai lähde. Itämeren hiilitaseeseen vaikuttavat muun muassa meren biologiset prosessit, lämpötila, ravinteet, aallokko sekä jääpeite. Kokonaisuuden ymmärtäminen vaatiikin laajan kirjon mittauksia, sanoo hanketta johtava Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso.
Asemalta saadaan jatkossa todella monipuolinen kuva pinnan alta ja päältä sekä meren ja ilmakehän vuorovaikutuksesta.
– Aallokon korkeuden ja suunnan, pinnan virtauksien ja meriveden hiilidioksidipitoisuuden sekä meren ja ilmakehän kaasujenvaihdon lisäksi tietoa saadaan myös happitilanteesta, ravinteista sekä meriveden kerrostuneisuudesta. Mittaustulokset tulevat ympäri vuoden reaaliajassa, Laakso luettelee.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Timo Tammisen mukaan Utön asemasta rakentuu suomalaisen merentutkimuksen monitieteinen
lippulaiva, joka kokoaa samalle mittausalustalle keskeisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen huippuosaamista.
Utön aseman myötä eurooppalaiseen ICOS-kasvihuonekaasujen mittausverkoston suomalaiset tutkimusasemat kattavat maa- ja järviekosysteemien lisäksi meren pintakerroksen.
– Utön aseman merkitys Itämeren tutkimukselle on samanlainen kuin Ilmatieteen laitoksen Pallas-Sodankylän GAW-aseman merkitys Suomen arktiselle tutkimukselle, Lauri Laakso toteaa.
Tarkka kuva leväkukintoja säätelevistä tekijöistä
SYKEn merikeskus on jo pitkään tehnyt reaaliaikaisia mittauksia Itämeren kauppa-aluksille asennetuilla Algaline-laitteistoilla.
– Kauppa-aluksilla saadaan hyvä kuva Itämeren suuralueiden leväkukintatilanteista, mutta laivareittien aikataulut tietenkin rajoittavat mittaustiheyttä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen meriekologialaboratorion päällikkö Jukka Seppälä.
Utön asemalle ja sen lähistölle asennettavilla mittalaitteilla saadaan ensimmäistä kertaa tarkka kuva leväkukintojen muodostumista säätelevistä tekijöistä, koska yhtäjaksoiset mittaukset samasta paikasta tulevat mahdollisiksi.
Lisäksi käytettävissä on nyt täysin uusia kasviplanktonin toimintaa mittaavia laitteistoja, joiden avulla meren perustuotannon vaikutusta hiilitaseisiin voidaan arvioida paremmin kuin koskaan aiemmin.
Kasvihuonekaasujen ohella Utössä tutkitaan myös esimerkiksi merituulivoimaa, merellistä teknologiaa sekä laivaliikenteen päästöjä.
Ilmatieteen laitos rakennuttaa Utön aseman ja tarvittavat infrastruktuurit sekä vastaa fysikaalista ja meren dynamiikkaa havainnoivista mittalaitteista. Biologisista mittauksista vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. Mukana tutkimusyhteistyössä ovat myös Puolustusvoimat, Turun ja Helsingin yliopistot, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä joukko merialan yrityksiä.