Keräyksen mahdollistava lakimuutos tuli voimaan huhtikuun alussa. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen 23 monialaisesta ammattikorkeakoulusta 22. Niistä 14 ilmoitti aikovansa hakea rahankeräyslupaa.
Vain yksi ilmoitti, ettei aio hakea. Vajaa kolmannes on vielä epävarma aikeistaan. Jokunen epäröivistä ilmoitti syyksi pettymisen hallituksen puoliväliriiheen.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön kaikille muille hallinnonaloille tuli rahaa paitsi ammattikorkeakouluille, tiivistää Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Tapio Varmola Uutissuomalaiselle.
Amkit odottivat esimerkiksi lupausta vastinrahasta, jollaisella valtio pääomittaa yliopistoja vastineeksi niiden omasta varainhankinnasta.
– Saamme kyllä kerätä yliopistojen lailla rahaa, mutta kyseenalaista on, miten yritykset suhtautuvat keräykseemme, kun yliopistoille annettu raha tuottaa kouluille vipuvaikutuksena valtion rahaa. Nyt pitää miettiä, mikä mieli on ryhtyä moiseen ja millaiset onnistumisen edellytykset ovat, tylyttää Centrian rehtori-toimitusjohtaja Kari Ristimäki.
Monesta ammattikorkeakoulusta kuitenkin kiitellään, että lakimuutos lisää tasavertaisuutta. Niin ikään varainkeruu on monen ammattikorkeakoulun mukaan tärkeä mahdollisuus.
– Valtiovalta on leikannut amkeilta suuruusluokkaa neljänneksen rahoituksesta, pitää yrittää paikata, toteaa Novian rehtori Örjan Andersson.
Odotukset varainkeruun tuotosta eivät kuitenkaan ole huimia, sillä ammattikorkeakoulut lähtevät keräykseen takamatkalta yliopistoihin verrattuna. Moni arvelee, ettei varojen keräämisestä tule helppoa, ja epäilee tuoton jäävän pieneksi.
Osa on kuitenkin toiveikas rahavirtojenkin suhteen.
– Erityisesti, jos rahaa voi käyttää järkevästi työelämän kehittämistarpeita palveleviin investointeihin, uskon lahjoitushalukkuutta löytyvän, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Jouko Paaso Uutissuomalaiselle.