Kuluttajariitalautakunta on tänä vuonna ratkaissut kaikkiaan 46 valitusta koskien yksityistä pysäköinninvalvontaa.
Näistä vain kuudessa tapauksessa lautakunta suosittaa pysäköintifirman maksamaan hyvitystä. 19 tapauksessa lautakunta katsoo valituksen olleen aiheeton. Valituksista kolmasosa oli sellaisia, joissa lautakunnalla ei ole toimivaltaa.
Kuluttajariitalautakunta ei ota käsiteltäväkseen valituksia, jotka koskevat esimerkiksi asunto-osakeyhtiön tai koulun pihalla tapahtuneita pysäköintiriitoja. Julkisen pysäköinninvalvonnan riidat ohjataan hallinto-oikeuteen.
Lautakuntaan on tänä vuonna tullut kaikkiaan runsaat sata valitusta yksityisistä parkkifirmoista. Määrä on parikymmentä enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Vuonna 2014 valituksia tuli 140 ja seuraavana vuonna 130. Myös edellisvuosina suurin osa valituksista päättyi parkkifirman voittoon.
Toiminta tuntuu vakiintuneen
Muutama vuosi sitten paljon julkisuudessa olleiden yksityisten firmojen toiminta tuntuu vakiintuneen. Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtajan Päivi Korpiolan mukaan tänä vuonna valitusten joukossa ei ole yhtään sellaista, jossa olisi kyseenalaistettu parkkifirman oikeus valvontaan.
– Valitukset koskevat muun muassa puutteellisia merkintöjä, ikkunasta tipahtaneita maksulappuja tai piilossa ollutta pysäköintikiekkoa. Mutta parkkifirman oikeutta periä maksua ei enää riitauteta, Korpiola sanoo Uutissuomalaiselle.
Korpiolan mukaan korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätökset asiasta ovat olleet riittävä viesti siitä, että toiminta on sallittua.
KKO antoi jo vuonna 2010 ratkaisun, jossa yksityisten yritysten toiminta katsottiin sallituksi.
Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tänä vuonna tullut kaikkiaan 860 reklamaatiota yksityisten parkkifirmojen toiminnasta. Viime vuonna valituksia tuli runsaat tuhat.
Sekava tilanne
Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ole säädetty laissa. Toiminnan laillisuus nousi esiin parkkifirmojen yleistyessä 2010-luvulla. Sekavaan tilanteeseen muutosta lain avulla vaativat monet poliitikot ja oikeusoppineet, muun muassa rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ja KKO:n tuolloinen presidentti Pauliine Koskelo.
Asiasta annettiin lakiesitys vuonna 2011, mutta eduskunta hylkäsi sen. Vuonna 2012 tehty lakialoite puolestaan raukesi vuonna 2014, koska eduskunta ei ehtinyt käsitellä asiaa loppuun vaalikauden aikana.
Tuolloin asiasta ehtivät antaa lausuntonsa muun muassa hallinto- ja perustuslakivaliokunnat.
Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston ylijohtaja Sami Manninen toteaa, ettei asia ole tällä hetkellä ministeriön työsuunnitelmissa.
Mannisen mukaan aiemmasta lakiesityksestä on sen verran aikaa, että asia olisi valmisteltava uudelleen ja hankittava uudet lausunnot, jos lakia ryhdyttäisiin puuhaamaan.
– Mutta ensin pitäisi arvioida tilanne ja ratkaista, miltä pohjalta asiassa olisi syytä edetä.
Koska laissa ei ole yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevia säädöksiä, toimintaa ohjaavat oikeusministeriön mukaan ”yleiset periaatteet” sekä oikeuskäytäntö.