Suomessa on yhä enemmän taloyhtiöitä, joille pankit eivät myönnä lainaa, kertoo Uutissuomalainen. Syynä on useimmiten liian suureksi painunut korjausvelka eli remontteja ei ole tehty.
– Se, ettei lainaa myönnetä, on viime vuosien aikana yleistynyt. Näin on käynyt etenkin 1970-luvun taloissa, kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen USU:lle.
Danske Bankista ja OP Ryhmästä sanotaan, että hankalasti rahoitettavien taloyhtiöiden lukumäärä on kasvussa, joskin hitaasti.
– Jos vertaa tilanteeseen vaikka 5–10 vuotta sitten, nykyään on jonkin verran enemmän yhtiöitä, joille rahoituksen saaminen voi olla vaikeampaa. Meille tulee joka viikko tapauksia, joissa hylkäämisen syy on liian suuri korjausvelka, sanoo Danske Bankin asunto-osakeyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu.
Lainansaantiongelmia on etenkin taloissa, joihin ei juuri haluta muuttaa. Niitä on ennen kaikkea syrjäseuduilla ja lähiöissä. Pankin kannalta oleellista on, mihin asti kiinteistöjen vakuusarvot riittävät.
– Jos esimerkiksi korjauksen kustannukset ovat 1[nbsp]200 euroa per neliö, mutta asuntojen arvo on vain tuhat euroa neliöltä, ei siitä mitenkään saada toimivaa yhtälöä, Kiinteistöliiton Järvinen sanoo.
– Vaikka talo pysyy paikoillaan, maailma sen ympärillä on voinut muuttua vuosikymmenten aikana, joskus jopa rajusti. Lisäksi asukkaiden odotukset asumisen tasosta, varustelusta ja esimerkiksi energiatehokkuudesta ovat muuttuneet. Valitettavasti joissain tapauksissa kiinteistön peruskorjaaminen nykyisiä vaatimuksia vastaavaksi ei ole realistista, toteaa puolestaan OP:n pankkitoiminnan pk-yritysasiakkaista vastaava johtaja Heikki Peltola USU:lle.
