Alle 20-vuotiaiden osuus kaikista yliopisto-opiskelupaikan vastaanottaneista on laskenut viime vuosina, selviää opetushallinnon tilastopalvelun tilastoista.
Yliopistoissa arvellaan, että syy on ensikertalaiskiintiössä, joka on pelottanut nuoret harkitsemaan koulutuspaikan vastaanottamista entistä tarkemmin.
– Valintaan liittyvät uudistukset ovat tehneet nuorten valinnat entistä sitovammiksi, sanoo Itä-Suomen yliopiston opinto- ja hakijapalveluiden pääsuunnittelija Mari Kähkönen Uutissuomalaiselle.
– Nuori miettii, että onko tämä se ala, mitä haluan opiskella. Jos ottaa paikan vastaan, menettää ensikertalaisen aseman, sanoo puolestaan Jyväskylän yliopiston opintopalvelujohtaja Mari Ikonen.
Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom arvelee, että kiintiöt ovat vain yksi monesta syystä nuorten suhteellisen määrän vähenemiseen.
– Nuoret eivät toimi sillä lailla loogisesti, kuin järjestelmä haluaa, hän sanoo.
Alle 20-vuotiaiden osuus yliopistopaikan vastaanottaneista näyttää lähteneen hiukan entistä selvempään laskuun vuonna 2013. Tuolloin ensikertalaiskiintiöistä keskusteltiin näkyvästi julkisuudessa. Lasku on jatkunut viime vuonna, jolloin kiintiöt tulivat pakollisiksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä myönnetään, ettei ensikertalaiskiintiö heti auttanut alentamaan keskimääräistä opintojen aloitusikää.
– Siihen on muutamia syitä. Kiintiöiden asettaminen on aika vaikea instrumentti. Korkeakouluilla on sen käytössä vielä opettelemista. Olemme seuranneet sen vaikutusta, ja mekaanista vaikutusta vuoden 2016 haussa oli vielä vähän, sanoo ylitarkastaja Jukka Haapamäki korkeakoulu- ja tiedepoliittiselta osastolta Uutissuomalaiselle.