Tällaisen järjestelmän käyttöönotto sisältyi jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaan vuonna 2011, mutta se ei ole vieläkään valmis, kertoo Uutissuomalainen.
Linja-autoliiton toimitusjohtajan Mika Mäkilän mukaan tilanne on pikemminkin heikentynyt kuin parantunut.
– Eri toimijat tekevät erilaisia ratkaisuja, ja yhteensovittava järjestelmä puuttuu käytännössä kokonaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirran mukaan tarvittavasta teknologiasta jo 80 prosenttia on käytössä. Toimijoiden välinen sopiminen kuitenkin ontuu.
Tavoitteena valtakunnallisessa lippujärjestelmässä on tilanne, jossa matkustaja voi ostaa lipun yhdeltä yritykseltä ja matkustaa toisen yrityksen kyydillä. Tällöin matkalla täytyy olla tietty hinta, jonka maksun saanut tilittää kyydin tarjonneelle.
Keskeisenä kompastuskivenä on se, että tällaisen tukkuhinnan sopiminen on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi. Hinnan määrittämistä on Rautavirran mukaan vaikeuttanut se, että esimerkiksi kausikortilla ja sarjalipulla maksettaessa hinta samasta matkasta on eri.
Vaikka korvauksista saataisiin sovittua, lippujärjestelmän rakentamisessa voidaan törmätä periaatteellisempiin esteisiin.
Julkinen valta tukee voimakkaasti joukkoliikennettä, joten valtakunnallinen lippujärjestelmä vaatisi valtion, kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä ja yhteistä käsitystä roolijaosta. Tällä hetkellä sellaista ei ole.
Ministeriössä nähdään, että valtion tehtävä on luoda edellytykset valtakunnallisen lippujärjestelmän rakentamiselle ja yritysten tehtävä on toteuttaa se.
– Olisi vieras ajatus, että valtio valitsisi voittavan teknologian ja loisi maksujärjestelmän. Kestävämpää on rakentaa valtakunnallinen järjestelmä lukitsematta yhtä teknologiaa tai teknologiatoimittajaa ja edellyttämällä sen sijaan, että eri maksuvälineet toimivat ristikkäin, ministeriön Rautavirta sanoo Uutissuomalaiselle.