Uudet asunnot sijoittuvat lähemmäs ydinkeskustaa ja palveluita kuin ennen. Suomen suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ei enää hajaannu samaa vauhtia kuin 10 vuotta sitten.
Tieto selviää Suomen ympäristökeskuksen tuoreista tilastoista, joissa on tarkasteltu uusien rakennuslupien ja asuntojen sijoittumista suhteessa palveluihin.
– Viime vuosien asuntorakentaminen on sijoittunut tiiviimmille alueille ja lähemmäs palveluja kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Antti Rehunen Uutissuomalaiselle.
Vuoden 2017 alkupuolen rakennuslupatietojen perusteella 10 suurimman kaupunkiseudun rakenteilla olevat asunnot sijoittuivat keskimäärin noin 935 metrin päähän lähimmästä päivittäistavarakaupasta, kun etäisyys vielä vuonna 2008 oli uusissa rakennusluvissa yli kilometri.
Aluetutkija Timo Aro epäilee, että Suomessa saattaa olla käynnissä muutos, jossa nuoret ensimmäistä kertaa valitsevat asuinpaikakseen kaupungin keskustan ja sen läheisyyden eivätkä kehyskuntaa.
– Toisaalta iäkkäiden määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut. Myös iäkkäät muuttavat lähemmäs keskustaa kaupunkien reuna-alueilta ja maakunnista, Aro analysoi Uutissuomalaisessa.
Eniten yhdyskuntarakenne on tiivistynyt Porin kaupunkiseudulla, jossa uudet rakennukset sijoittuvat jopa yli 300 metriä lähemmäs kauppaa kuin vuonna 2008. Hajautumiskehitys on hidastunut voimakkaasti myös Seinäjoen ja Helsingin seuduilla.
Hajautuminen on sen sijaan jatkunut esimerkiksi Oulun ja Joensuun kaupunkiseuduilla. Aro kuitenkin huomauttaa, että niiden hajautumiskehitykseen saattaa vaikuttaa se, että kaupunkeihin on tullut kuntaliitoksissa isoja maaseutualueita.
Rehusen mukaan rakentaminen on Suomessa painottunut viime vuosina isoihin kaupunkeihin, sen sijaan pienemmillä kaupunkiseuduilla on rakennettu vain vähän.
– Siihen nähden on yllättävää, että niissä ei ole onnistuttu hakemaan lähempää keskustaa ja palveluja olevia sijainteja, Rehunen toteaa.