Varsinkin raskaan liikenteen kuljettajat ovat olleet pitkään tyytymättömiä maanteiden talvihoidon tasoon.
– Urakkamalli pistetään uusiksi. Se on isoimpia ja rohkeimpia asioita, mitä ollaan 20 vuoteen tehty, kunnossapidon ja digitalisaation asiantuntija Otto Kärki Liikennevirastosta sanoo Uutissuomalaiselle.
Tällä hetkellä Liikennevirasto on kilpailuttanut maanteiden hoidon pääurakat, jotka ovat olleet kuudella toimijalla: Destialla, YIT:llä, Lemminkäisellä, NCC:llä, Savon kuljetuksella ja Tapio Pahkakakangas Oy:llä. Nämä taas ovat puolestaan kilpailuttaneet tienhoidon pienempiin aliurakoihin.
Otto Kärjen mukaan nykyisessä mallissa on riskien jaossa vaikeuksia, eikä laatu ole aina kaikilta osin vastannut tavoitteita. Hän laittaa tämän osittain myös ilmastonmuutoksen ja entistä nopeammin vaihtuvien säätilojen piikkiin.
Maanteiden talvihoidon laatuongelmat johtuvat osin rahapulasta. Kärjen mukaan talvihoitoon käytettävä rahasumma – noin sata miljoonaa euroa – ei ole juurikaan kasvanut sitten vuoden 2005, vaikka liikennemäärät ovat samaan aikaan varsinkin pääteillä kasvaneet jopa neljänneksellä.
Vuosina 2013-2016 maanteiden hoitoluokkia ei myöskään nostettu kuin yksittäistapauksina. Nyt Liikennevirasto on kuitenkin vuoden 2017 ja 2018 aikana nostanut eniten jälkeen jääneiden tieosuuksien hoitoluokkia.
Uusi urakkamalli perustuu tavoitehintaan. Mikäli tavoitehinta ylittyy esimerkiksi runsaslumisen talven takia, kustannukset tasataan Liikenneviraston ja pääurakoitsijan välillä tietyillä suhdeluvuilla.
– Uusi malli mahdollistaa joustavamman reagoinnin. Esimerkiksi jos jossakin sataa paljon lunta, urakoitsija voi reagoida joustavammin tilanteeseen pelkäämättä koko ajan lyhyen aikavälin taloudellisia seurauksia, Kärki sanoo Uutissuomalaiselle.