Uutissuomalaisen mukaan maamme lainsäädäntö mahdollistaa tilanteen, jossa rahavaroiltaan vahvempi osapuoli voi vääristää ja jopa estää heikomman osapuolen mahdollisuuksia saada riita-asiassa oikeutta.
Tällainen voidaan saada aikaan niin sanotulla rahavarojen turvaamistoimella. Siinä tuomioistuinta pyydetään jäädyttämään toisen osapuolen rahavaroja tai takavarikoimaan tämän omaisuutta, jotta toinen osapuoli ei hukkaisi tai kätkisi varojaan ennen oikeusistuimen tuomiota.
Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, kun turvaamistoimea haetaan kyseenalaisilla perusteilla: velkaa, jolle ennakkosuojaa haetaan, ei esimerkiksi olekaan, sen perusteet ovat epäselvät tai rahavarojen jäädyttämisellä pyritään vaikeuttamaan vastapuolen toimintaa, esimerkiksi estämään juristien palkkaaminen.
Ongelma koskee lähinnä pienyrittäjiä. Rahavarojen turvaamistoimiin liittyvään epäkohdan on kiinnittänyt huomiota asianajaja Heikki A. Huhtamäki väitöskirjassaan, joka tarkastettiin syyskuun puolivälissä Lapin yliopistossa.
– Systeemi on ongelmallinen siksi, että se on rakennettu tasavertaiselle tilanteelle ja sillä oletuksella, ettei sitä käytetä väärin, Huhtamäki sanoo.
Huhtamäen mukaan ongelmat ovat ilmeisiä tilanteissa, joissa vastakkain ovat esimerkiksi isompi ja pienempi yritys tai yksityinen elinkeinonharjoittaja ja isompi yhtiö.
– Turvaamistoimella varakkaampi taho pystyy jäädyttämään köyhemmän osapuolen varallisuutta jopa niin, että ajaa sen ennenaikaiseen konkurssiin, jotta epäselvää oikeustilaa koskevaa riitaa ei kyetä käymään tuomioistuimessa loppuun.
Huhtamäen mukaan turvaamistoimen määräämiseen on kuitenkin alkanut riittää pelkkä väite siitä, että velallinen voi kätkeä omaisuuttaan. Lisäksi riittäväksi perusteeksi katsotaan, että saatava on iso suhteessa velallisen varallisuuteen. Juridisesti riittävää on ollut, ettei saatava ole selvästi perusteeton.