Traktorilanat ja kuorma-autojen alustalanat ovat kuitenkin ajaneet tiehöylien ohi. Uutissuomalaisen mukaan liikennevirasto aikoo tutkia tiehöylien ja muiden sorateiden kunnossapitoon käytettävien laitteiden käyttöä.
– Päätavoite on tutkia eri laitteiden soveltuvuutta eri tyyppisiin tehtäviin. Tien ylläpidossa on hyvin eri tyyppisiä tehtäviä. Puhutaan kevätmuokkauksesta, jossa tie muotoillaan muotoonsa eli tehdään kallistukset. Kesän aikana tehdään kevyempää lanausta ja syksyllä on omia toimenpiteitä. Laitteiden kilpailukyky on erilainen eri tehtävissä, ja nyt niistä ei ole tutkimustietoa kertoo väylänpidon toimialajohtaja Jukka Karjalainen Liikennevirastosta Uutissuomalaiselle.
Hänen mukaansa projektisuunnitelma valmistuu talven aikana ja testit tehdään ensi vuonna todennäköisesti Pohjois-Karjalassa.
Tiehöylien paluun puolesta puhunut kansanedustaja Hannu Hoskosen (kesk.) mukaan sorateiden hoitoon ei tarvita välttämättä kovin paljon lisää rahaa. Avainasemassa on oikea hoitotapa.
– Se vaatii tiehöylän käyttöä sekä syksyllä että keväällä.
Hoskosen mukaan ongelmana on se, että sorateiden kupera muoto on menetetty, kun tiehöylää ei ole käytetty vuosiin. Vesi jää tien runkoon, joten tie pehmenee ja sen kantavuus häviää.
– Tien muoto pitää saada palautettua ja se ei onnistu traktorilanoilla. Siihen tarvitaan tiehöylää.
Jukka Karjalaisen mukaan tiehöylän käyttö on vähentynyt, koska se ei ole ilmeisesti urakoitsijoiden mielestä riittävän kilpailukykyinen.
– Urakoitsija valitsee itse, käyttääkö hän tiehöylää, traktorilanaa vai kuorma-auton alustalanaa.
Karjalainen arvioi, että tiehöylä sopii hyvin tiettyjen teiden kunnostukseen ja se voi olla edullinen ratkaisu.
– Jos tie on levinnyt ja ojissa on käyttökelpoista materiaalia, tiehöylällä pystytään nostamaan soraa ja mursketta tielle, mikä vähentää tuontitarvetta.