Koulumaitotuenkin määrärahasta hyödynnettiin vain runsaat puolet,kertoo Uutissuomalainen.
Molempien tukien tarkoituksena on, että maitoa ja kasviksia olisi tarjolla koululaisille sellaisinaan. Niitä ei pidä käyttää kouluruuan valmistukseen eikä niihin saa lisätä sokeria, rasvaa tai suolaa.
Suomalaiskouluille on voitu hakea kouluhedelmätukea elokuusta 2017 alkaen, koulumaitotukea jo vuodesta 1995 lähtien. Tukirahaa on noin 3,8 miljoonaa euroa maitoon ja 1,6 miljoonaa hedelmiin.
Kouluhedelmätuki oli kokonaan uusi järjestelmä syksyllä 2017, joten maa- ja metsätalousministeriössä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, minkä verran kunnat ja muut tahot tukea hakevat.
– Meidän täytyy olla varovaisia, ettei EU:n rahamäärää ylitetä, sillä takaisinperintä olisi hallinnollisesti äärimmäisen vaikeaa, perustelee ministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm sitä, miksi niin suuri osuus tuista on jäänyt käyttämättä.
Aiemmin EU:n piikki oli niin sanotusti auki eli koulumaitotukea maksettiin sen verran kuin sitä haettiin.