USU: Suomessa ilmi 20-25 tiedevilppitapausta vuodessa – todellista määrää ei tiedetä

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tietoon tulleiden tutkimusvilppiepäilyjen määrän kasvu on taittunut, kertoo Uutissuomalainen.

Vilppiepäilyjen oli kasvussa vuodesta 2013 lähtien, jolloin Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tenk uudisti hyvän tieteellisen käytännön ohjeensa. Nyt ilmoitusmäärän kasvu näyttää taittuneen ja vakiintuneen noin 20–25 tapaukseen vuodessa.

Tapauksissa voi olla kyse esimerkiksi tutkimusvilppiin, plagiointiin, tekijyyteen tai omien ansioiden paisutteluun liittyvistä epäilyistä.

Viime vuonna neuvottelukunnan tietoon tuli yhteensä 20 virallista epäilyilmoitusta. Vuotta aiemmin ilmoituksia tehtiin yhteensä 24, vuoden 2014 määrä oli 23.

Vakavista epäilyistä suurin osa liittyy plagiointiin.

– Plagiointiepäilyistä isoin osa liittyy opinnäytetöihin. Myös väitöskirjoihin liittyviä vilppiepäilyjä esitetään jonkin verran, Tenkin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof kertoo Uutissuomalaiselle.

Poimintoja videosisällöistämme

Epäilyistä vain osa todetaan hyvän tieteellisen käytännön loukkauksiksi. Vuonna 2015 loukkauksia todettiin seitsemän. Viime vuonna esitetyistä epäilyistä kolme osoittautui niin vakaviksi, että niissä todettiin loukkauksen tapahtuneen. Tapaukset olivat plagiointi, tutkimusaineiston anastus ja tekijyyskiista.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten paljon tiedevilppiä lakaistaan maton alle.

Spoof kertoo saaneensa joitakin yhteydenottoja tapauksista, joissa yliopisto on ryhtynyt sovittelemaan tiedevilppitapauksia.

– Vilppiepäily on tullut tietoon ja sitten on ruvettu sovittelemaan siihen tyyliin, että ”eihän tämä nyt vakavaa ollut ja sovitaan, että unohdetaan tämä”. On mahdollista, että luvataan joku vastapalvelus, jos epäilijä ei tee ilmoitusta. On saatettu hyvitellä esimerkiksi niin, että ”lisätään sinun nimesi johonkin seuraavaan artikkeliin, vaikka et ole kirjoittanutkaan sitä”, Spoof kertoo.

Yliopistoista vakuutetaan, ettei tiedossa ole tapauksia, joissa vilppiä olisi lakaistu maton alle tai soviteltu kyseenalaisesti. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen huomauttaa, että joissakin tapauksissa sopiminen tai virheen korjaaminen on mahdollista.

– Niistäkin tulisi kuitenkin ilmoittaa. Sovittelu ei saa tarkoittaa, että vilpin tapahtuminen kielletään, hän sanoo.

Mainos