Uutissuomalaisen mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta maksaa nykyisin mielellään veroja. Tämä selviää Verohallinnon IRO Research Oy:llä teettämästä, vielä julkaisemattomasta asennetutkimuksesta.
Tutkimukseen vastaajasta 79 prosenttia oli samaa mieltä väitteen ”Maksan mielelläni veroni” kanssa. Osuus on noussut kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2013 ja kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2015.
– Sote-keskustelun myötä on realisoitunut se, mihin veroja tarvitaan. Julkisin palveluihin, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon, suhtaudutaan myönteisesti, arvioi johtava lakimies Juha Koponen Veronmaksajain Keskusliitosta Uutissuomalaiselle.
Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaiset ovat olleet varsin iloisia veronmaksajia läpi vuosien. Myönteisyyden nousu on hänen mukaansa näkynyt kansainvälisissä tutkimuksissa 1980-luvun puolivälistä saakka.
Vaikka hyvätuloiset maksavat muita enemmän veroja, he suhtautuvat veronmaksuun muita positiivisemmin.
Keskivertosuomalainen hoitaa veroasiansa ylipäätään hyvin ja tunnollisesti. Tämä näkyy myös asennetutkimuksessa esimerkiksi siinä, millaisten syiden takia vastaaja voisi ajatella jättävänsä osan tuloveroistaan maksamatta.
Edellisessä kyselyssä vain joka kolmas ei nähnyt mitään hyvää syytä jättää tuloveroja maksamatta. Tuolloin yksittäinen vastaaja mainitsi keskimäärin 2,6 syytä vältellä tuloveroa, nyt 2,1.
Joka toinen suomalainen olisi myös valmis maksamaan lisää veroja, jos tietäisi, että raha menee hänelle tärkeisiin kohteisiin. Näin ajattelevien osuus tosin laski viisi prosenttiyksikköä edellisestä asennetutkimuksesta, vuoden 2013 tasolle.
Juha Koponen pitää kuitenkin varsin suurena niiden osuutta, jotka ovat vihaisia tai turhautuneita siitä, että joutuvat maksamaan niin paljon veroja (39 %).
– Esimerkiksi lisätyön tekemisestä menee veroa lisäprosentin mukaan, eikä se välttämättä kannusta lisätöihin. Myös eläkeläisellä, joka haluaisi tehdä myös töitä, verotus voi nousta kireäksi.
Veronmaksajien asennekyselyn teki IROResearch Verohallinnon toimeksiannosta elo-lokakuussa. Tuhat vastaajaa valikoitiin satunnaisotannalla. Tutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin.