Yli puolet suomalaisista kannattaa korkeintaan kahden prosentin vuosittaisia palkankorotuksia, joka neljäs tyytyisi jopa nollalinjaan. Yli kahden prosentin korotusta toivoo vain joka kymmenes.
Tiedot ilmenevät Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista.
– Kuulostaa, että ihmisillä on suhteellisen realistisia odotuksia palkkojen noususta, kommentoi pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain Keskusliitosta Uutissuomalaiselle.
Jos palkat eivät nousisi syksyn työehtosopimusneuvotteluissa lainkaan, kuluttajien ostovoima laskisi Kirkko-Jaakkolan mukaan selvästi.
– On ennustettu, että hinnat ensi vuonna nousisivat. Esimerkiksi valtiovarainministeriö ennustaa, että yleinen kuluttajahintataso nousisi 1,3 prosenttia. Nyt on lisäksi uhkana, että ansiotuloverotus kiristyy ensi vuonna. Kilpailukykysopimuksessa sosiaalivakuutusmaksuja siirretään työnantajilta palkansaajien maksettavaksi. Tämä kiristää verotusta ja nettopalkka pienenee entisestään.
Vielä ei ole varmaa, aikooko hallitus alentaa tuloverotusta elokuun budjettiriihessä.
Palkkojen nousu samassa tahdissa inflaation kanssa pitäisi bruttopalkan ostovoiman entisellään. Jos tulovero ei alene, 1,3 prosentin korotus ei kuitenkaan riitä pitämään käteen jääviä tuloja nykytasolla. Jotta kansalaisten ostovoima säilyisi, palkkoja pitäisi korottaa vähintään kaksi prosenttia nykyisestä.
Kokoomuslaiset vahvimmin palkkamaltin kannalla
Suomalaisten suhtautuminen palkankorotuksiin näyttää jakautuvan eniten puoluekannan mukaan.
Palkkamaltin kannalla ovat vahvimmin kokoomuksen kannattajat. Heistä yli 80 prosenttia haluaa korotusten jäävän korkeintaan kahteen prosenttiin. Nollalinjalle lähtisi kokoomusäänestäjistä lähes joka toinen.
Keskustankaan kannattajista 45 prosenttia kannattaa nollakorotuksia, 27 prosentille sopisi yhdestä kahteen prosenttia.
Lähes kaikkien puolueiden kannattajista korkeintaan kahden prosentin korotuksia kannattaa useampi kuin sitä isompia.
Poikkeus ovat vasemmistoliiton kannattajat, joista alle 40 prosenttia on näin maltillisella linjalla.
Internetpaneelin avulla toteutettuun USU-gallupiin vastasi noin tuhat suomalaista 30.5.–1.6. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä mannersuomalaisia. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.