Kuntatalous voi joutua suurin ongelmiin, jos sote- ja maakuntauudistus ei toteudu. Ongelmat alkaisivat näkyä Uutissuomalaisen mukaan voimalla muutaman vuoden kuluttua sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvun kiihtyessä.
Tämä koskee vanhusvoittoisia kuntia, mutta myös maakuntakeskusten kehyskuntia. Perlacon Oy:n toimitusjohtaja Eero Laesterä sanoo, että kehyskunnat ovat ikärakenteeltaan varsin nuoria, mutta niiden ikääntyminen on kaikkein nopeinta. Perlacon on kunta-alan konsulttiyhtiö, joka on paneutunut kuntatalouteen.
– Kehyskunnissa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa moninkertaisesti joka vuosi ja se tarkoittaa palvelutarpeen kasvua, Laesterä sanoo.
Laesterän mukaan soten pysyminen kunnissa heikentäisi väistämättä kuntien taloutta. Kustannukset kasvavat ja ilman veroprosenttien nostoa kuntien käyttökatteet eli kunnan kassaan jäävät rahavarat menevät pakkaselle monella kunnalla.
Laesterän mukaan sote-kustannusten poistuminen helpottaa kuntien talouden suunnittelua. Erikoissairaanhoitomenojen laskut eivät enää yllätä kuntia.
– Ja toisinpäin, kun sote-kustannukset ovat kasvaneet, rahoitus ei ole tahtonut keritä mukaan. Siksi kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan aika paljon ja ovat joutuneet puuttumaan muihin palveluihin.
Laesterän mukaan moni kunta kärsii tällä hetkellä suuresta rahoitusvajeesta. Perlacon Oy teki valtioneuvoston kanslian hankkeena selvitystyön, jossa katsottiin sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntiin jäävien 13–14 miljardin euron palvelukokonaisuutta sopeuttamisen näkökulmasta. Selvityksen perusteella kuntien olisi sopeutettava yhteensä lähes 3 miljardia euroa (548 euroa/asukas). Laesterä pitää nyt selvityksen lukuja alimitoitettuna.
– Meitä moitittiin silloin, että oltiin yltiöpessimistisiä, mutta valitettavasti oltiin optimistisia.
Suurilla kaupungeilla edessä investointeja
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen korostaa kuntakentän erilaisuutta, jossa vahvat vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Käyttötalous voi mennä ilman sotea pakkaselle niissä kunnissa, joissa väestö ikääntyy vauhdilla ja palvelutarpeet kasvavat.
Lehtosen mukaan myös kuntatalouden nykytilasta on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Valtiovarainministeriö katsoo kuntataloutta yhtenä lukuna, jonka taakse yksittäiset kunnat jäävät.
– Helsingin ja Espoon hyvä taloustilanne vaikuttaa tosi paljon koko kuntasektorin lukuun. Tarkastellaanko kuntataloutta yhtenä lukuna vai 295 rivinä, niin kuin Eero Laesterä tarkastelee, se vaikuttaa lopputulokseen, Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa isoilla kaupungeilla menee hyvin, mutta toisaalta niillä on edessä isoja investointeja. Hän myös muistuttaa Kuntatyönantajan tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan kunnissa on tehty paljon sopeutustoimia. Kunnat ja kuntayhtymät säästivät viime vuonna henkilöstömenoissa 214 miljoonaa euroa ja kilpailukykysopimuksen mukaiset säästötoimenpiteet eivät sisälly lukuun.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ei halua kommentoida sitä, mitä kuntataloudelle tapahtuu, jos sote- ja maakuntauudistus ei toteudu. Vehviläinen lähtee siitä, että uudistus tulee. Vehviläisen mukaan valtiovarainministeriössä ei ole tehty vaihtoehtoisia laskelmia, mitä uudistuksen kaatuminen tarkoittaisi kuntatalouteen.
– Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista kunnista pitää todella tärkeänä, että tämä uudistus saadaan toteutettua. Jos se ei toteutuisi, se toisi vuosikausiksi uutta epävarmuutta, Vehviläinen sanoo.
– Joskus pitää saada asiat päätettyä. Mikään ei ole kunnille tärkeämpää kuin pitkäjänteisyys ja vakaus sekä rahoituksen että tehtävien osalta.
Vehviläinen sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa, että kuntatalous on kokonaisuutena vahvempi kuin 20 vuoteen.