Poikkeuslupaa on joutunut hakemaan vähintään viiden miljoonan euron investointeihin heinäkuusta 2016 lähtien, jolloin rajoituslaki astui voimaan.
– Investointien määrä on aika iso: kunnille on myönnetty 646,6 miljoonan euron ja sairaanhoitopiireille 2,9 miljardin euron arvosta lupia. Lisäksi ovat vielä erityishuoltopiirit, erityisasiantuntija Kirsi Kaikko sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo Uutissuomalaiselle.
Viime torstaina eduskunnan raha-asiainvaliokunta puolsi kolmea uutta hanketta. Jos hankkeet saavat ensi vuoden puolella myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) hyväksynnän, rakennusinvestointien kokonaissumma nousee jo yli 3,7 miljardiin euroon.
– Rajoituslain yhtenä tarkoituksena on ollut hillitä sote-investointeja. Lain turvin on kuitenkin hylätty vain muutama investointihakemus, Kaikko kertoo.
Kaikon mukaan kuntien hakemuksia on ollut viime aikoina melko paljon. Hän pitää tätä hyvänä asiana, sillä terveyskeskusverkoston rakennuskanta on aika vanhaa. Lisäksi sairaanhoitopiirien investoinnit eivät välttämättä palvele vain erikoissairaanhoitoa vaan myös perusterveydenhuoltoa.
Vuonna 2016 poikkeuslupia myönnettiin 37 kappaletta, vuonna 2017 20, vuonna 2018 15 ja tänä vuonna 18.