– Metsähakkeesta kohtuullisen merkittävä osa tuodaan Venäjältä. Jos tuonti estyy ja turpeen markkinatilanne kehittyy nykyiseen tapaan, ollaan hankalammassa tilanteessa, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo Uutissuomalaiselle.
Suomen yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö, jonka tuotannon polttoaineista noin kolmasosa on puuta ja muuta biomassaa. Lämmityspolttoaineena käytetään myös turvetta, mutta sen käyttöä ajetaan alas.
– Akuuttiin tilanteeseen peilattuna tämä muodostaa tietynlaisen haasteen. Turvetuotannon vähenemiseen sisältyy ainakin merkittävästi korkeampi riski siitä, miten saamme hoidettua seuraavan lämmityskauden mahdollisimman hallitusti.
Suomen polttoturpeen turvavarastot ovat pienenemässä, koska polttoturpeen tuotanto ja käyttö vähenevät nopeasti. Hallitusohjelman tavoitteena on puolittaa turpeen energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä.
– Turpeen rooli on aika merkittävä huoltovarmuuspolttoaineena erityisesti nyt, kun Venäjän tuonti on epävarmaa. Kesän aikana sekä puun että turpeen tuotannosta pitäisi saada tehostetusti irti, Känkänen kertoo Uutissuomalaiselle.
Känkäsen mukaan Suomessa varautumisen taso on hyvä.
– Mutta toki maailmantilanne on hyvin epävarma. Paraskaan varautuminen ei voi merkitä sitä, että kaikissa mahdollisissa tilanteissa elämä jatkuisi samanlaisena kuin normaalisti.