Matti Huutola (vas.) esitti keskusjärjestöjen yhdistymistä ensimmäisen kerran jo vuonna 2004, kun hän nousi SAK:n varapuheenjohtajaksi.
Huutola kertoo Uutisuomalaiselle, että akavalaisessa maailmassa edunvalvontahistoria on toisenlainen kuin palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa ja toimihenkilöjärjestö STTK:ssa. Akavassa on koulutuspoliittisia ja ammattien identiteetteihin liittyviä kysymyksiä.
– SAK:n ja STTK:n jäsenkentässä on vaikea nähdä asioita, joissa niillä olisi edunvalvontatehtävässä erilaisia näkemyksiä ja painotuksia, Huutola katsoo.
Pitkään suunniteltu keskusjärjestöjen yhdistyminen kaatui 2016. STTK:laista Tehyä häiritsi muun muassa se, että osa SAK:n liitoista ei ole päässyt irti puoluepolitiikasta.
– Yritys kaatui tarpeettomiin epäluuloihin politiikasta, Huutola sanoo toivoen uutta yritystä.
– Olen surullinen, jos ei ihan lähitulevaisuudessa yritetä yhdistymistä uudelleen.
Huutolan mukaan yhdistymistä puoltavat sekä kansalliset edunvalvontatehtävät että globalisaatiokehitys.
– En näe, että keskusjärjestöillä olisi mahdollista lisätä resursseja niin paljon, että ne pystyvät vastaamaan olemassa oleviin haasteisiin, hän perustelee Uutissuomalaiselle.