Kun vuonna 2015 Rikosuhripäivystyksessä (RIKU) oli 2 600 tukisuhdetta, viime vuoden määräksi arvioidaan noin 4 700.
Tarkkaa tilastoa viime vuodesta ei vielä ole, mutta RIKU:n toiminnanjohtajan Leena-Kaisa Åbergin mukaan tukisuhteita oli marraskuun puolivälissä jo 4 100, kertoo Uutissuomalainen.
Rikosuhripäivystykseen tuli yhteydenottoja viime vuonna noin 55 000. Erityisen kovaa kasvua on RIKU:n chat-palvelussa. Vuonna 2015 chatissa käytiin noin 560 keskustelua, viime vuonna yli 3 000.
Asiakkaiden määrän kasvu on Åbergin mukaan seurausta valtion satsauksista rikosuhrityöhön. Rikosuhripäivystys on pystynyt lisäämään henkilökuntaansa sekä esimerkiksi markkinointia.
Rahoituksen määrä kaksinkertaistui jo vuodesta 2015 vuoteen 2016. Tälle vuodelle valtio rahoittaa Rikosuhripäivystyksen peruspalveluita noin neljällä miljoonalla eurolla. Osa valtion rahoituksesta kerätään runsaan vuoden voimassa olleella rikosuhrimaksulla, joka peritään rikokseen tuomituilta.
Åbergin mukaan rahoituksen lisääntyminen on vaikuttanut merkittävästi. Esimerkiksi henkilökunnan määrä Rikosuhripäivystyksessä on tuplaantunut parissa vuodessa.
– Toki kysyntä lisääntyy, kun palvelua on tarjolla ja sitä pystytään markkinoimaan. Myös esimerkiksi viranomaiset ohjaavat yhä enemmän rikoksen uhreja palvelujemme pariin, Åberg kertoo Uutissuomalaiselle.
Hän arvelee, että asiakkaiden määrä jatkossa kasvaa entisestään. Merkittävästi kasvanut asiakasryhmä on ihmiskaupparikosten uhrit. Heitä RIKU:n tuen piirissä oli viime vuonna noin 90. Joukossa on yksittäisten asiakkaiden lisäksi pari isompaa ryhmää.
Åbergin mukaan suurin osa RIKU:n auttamista ihmiskaupan uhreista on ollut ulkomaalaisia.
– Tämä edellyttää meiltä tietoa ja osaamista, koska heidän prosessinsa on omanlaisensa. Siihen liittyy muun muassa oleskelulupaan liittyviä asioita, hän kertoo.