Uutissuomalaisen mukaan vain sinisorsan kanta on vakaa, ja senkin saalismäärä on laskenut 60[nbsp]000:lla vuosituhannenvaihteen 240[nbsp]000:sta. Toiseksi merkittävimmän riistalinnun tavin saalis on tippunut 140[nbsp]000:sta 90[nbsp]000:een.
Telkkä on ehtynyt 90[nbsp]000:sta 30[nbsp]000 saaliiseen ja haapana 50[nbsp]000:sta 26[nbsp]000:een. Muut vesilinnut ovat saalislukumäärissä alle 10[nbsp]000:n. Surkeimmassa jamassa on punasotka, jonka saalis laski lähes nollaan 2017.
– Tilanne on todella huolestuttava – sanoisin, että historiallisen kehno. Poikastuotanto on huonoa, ja kannat taantuvat, ministeriön asiantuntija Heidi Krüger sanoo Uutissuomalaiselle.
Kantojen romahtamiseen on kaksi suurta syytä: vesistöjen rehevöityminen sekä vieraslajit minkki ja supikoira.
Rehevöitymisen takia metsäjärvien vedet ovat niin tummia, että linnuilla on vaikeuksia löytää ravinnoksi kelpaavia hyönteisiä. Lisäksi rehevöityminen on lisännyt särkikaloja. Ne syövät samoja ötököitä kuin sorsalinnut.
Minkki ja supikoira syövät sorsalintujen munia ja poikasia. Kumpikin on päässyt Suomen luontoon karkaamalla turkistarhoilta.
