Puolustusvoimien reservistä haetaan siviilipalvelusvelvolliseksi edelleen tavanomaista enemmän, kertoo Uutissuomalainen. Tosin tahti on on hidastunut viime vuonna ennätysmääristä.
Hakemuksia tuli tammi–kesäkuussa 966. Se on kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi koko vuonna 2020.
– Suurin hakemusmäärä on taittunut, mutta edelleen ollaan huomattavasti korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi vuosina 2019–2021, sanoo Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.
Viime vuonna hakemuksia hyväksyttiin jopa 3 815. Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan seurannut piikki eli yli 1300 hakemusta oli maaliskuussa 2022.
Vuoden 2023 ensipuoliskon piikki on ollut huhtikuussa, jolloin Suomi liittyi puolustusliitto Natoon. Tuolloin jätettiin yli 40 prosenttai hakemuksista.
– Jotkut asiaa kommentoineista hakijoista ovat todenneet, että he ovat sitoutuneet puolustamaan Suomea, mutta kokevat, että liittoutumalla tässä mielessä on itsenäisyys menetetty, sanoo Reijonen.
Varusmiespalveluksen suorittanut voi siirtyä reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalvelukseen, joka toteutetaan viiden päivän koulutuksena. Näitä koulutuksia järjestetään vuoden aikana yhteensä 40 ja ensi vuonna suunnitelmissa on 44. Puolet niistä toteutetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa.
– Täydennyspalvelusvelvolliseksi hakeudutaan vakaumuksellisista syistä. Varmasti jokainen hakemuksen jättänyt kokee, että hänen vakaumuksensa on muuttunut ja heidän osaamisensa yhteiskunnan kriisiaikaisessa tukemisessa on parhaiten käytössä siviilitehtävissä sanoo Reijonen.
– Täydennyspalvelukseen hakeutuminen on iso päätös. Hakijat ovat yleensä harkinneet sitä huolellisesti, joten siirtymiä takaisin reserviin näyttäisi tulevan suhteellisen vähän, sanoo Reijonen.
