– Erilaiset selvitykset valitettavasti osoittavat, että yritysjohdon tietoisuus ja se, miten he ovat reagoineet tähän tilanteeseen, on ollut ainakin minulle pettymys, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo Uutissuomalaisessa.
Tietosuoja-asetuksen päätavoitteena on vahvistaa ihmisten oikeuksia ja yksityisyyttä, siten että henkilötietojen keräilyä ja käsittelyä määritellään ja valvotaan tarkasti.
Aarnion mukaan uudistusta on katsottava laajemmin kuin vain kuluttajien ja liikkeenjohdon näkökulmista. Kyse on kansalaisten oikeuksista, joten uudistus on kansalaistaitokysymys. Hän kertoo katsovansa suomalaisen koululaitoksen puoleen, jotta siellä ruvettaisiin opettamaan digitaalisia taitoja ja siihen liittyviä oikeuksia.
Aarnio korostaa, että uudistuksen yhtenä moottorina on ollut ylikansallisen talouselämän kehittäminen. Hän arvioi asetuksen lisäävän kilpailua Suomessa, koska eurooppalaiset yritykset tulevat hakemaan kasvua Suomesta.
– Tämä on eurooppalainen asetus ja sen idea on se, että samat säännöt ovat voimassa koko Euroopassa. Kun samat säännöt ovat kaikilla, suomalainen kuluttaja voi kilpailuttaa palvelujen tarjoajia, Aarnio sanoo.
– Turvallisten markkinoiden kehittäminen on se iso juttu ja jos siinä onnistutaan, se tulee näkymään kuluttajille monellakin tavalla, hän jatkaa.
Tietosuoja-asetus lisää rekisterin pitäjän vastuuta. Kansalaiset voivat tunnistaa mahdollisimman hyvin, kenen kanssa he voivat luottamuksellisesti asioida. Toiseksi kansalaisille tulee entistä paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.
Kolmantena Aarnio mainitsee ongelmatilanteet, joissa lainvalvontaviranomaisilla on entistä paremmat toimivaltuudet auttaa kansalaisia.