Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että tavoitteena olisi lisätä tietojen vaihtoa ja hallinnollista yhteistyötä.
– Jotta vakavan rikollisuuden hallinnollinen torjunta olisi tehokasta, viranomaisten pitäisi vaihtaa nykyistä enemmän tietoa keskenään. Tässä on tiettyjä juridisia haasteita, hän sanoo.
– Toisekseen meillä pitäisi olla yhtenäinen kriteeristö siitä, mikä on järjestäytynyttä rikollisuutta. Kolmanneksi pitäisi tarkastella, onko tietyillä viranomaisilla riittäviä oikeuksia tehdä epääviä päätöksiä, kun kyse on rikollisesta toiminnasta, Lardot jatkaa.
Hän korostaa tietojen vaihdon tärkeyttä rikostorjunnassa. Yhteistyö koskisi esimerkiksi verottajaa, lupaviranomaisia sekä kuntia.
– Periaatteessa kaikkia, jotka ovat tekemisissä lupa-asioiden ja tukien kanssa, Lardot sanoo.
KRP:n mukaan järjestäytynyt rikollisuus toimii yhä useammin laillisten yhtiöiden suojissa.
– Täytyy muistaa, että järjestäytyneen rikollisuuden keskeisin tarkoitus on tuottaa taloudellista hyötyä jäsenilleen. Se voi tapahtua erilaisten tukien, huijausten tai rikollisten tekojen kautta, Lardot sanoo.
Hän myöntää, että kokonaisuuteen liittyy kiistelty kysymys siitä, mikä on järjestäytynyttä rikollisuutta.
Hyviä kokemuksia erityislaista on Lardotin mukaan Alankomaista ja Ruotsista.