Monella toimijalla palkankorotusvara jää yhteen prosenttiin.
Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen kyselystä, johon vastasivat tammi–helmikuussa kaikki kuntien omistamat 20 sairaanhoitopiiriä ja laaja-alaista maakunnallista sote-kuntayhtymää.
Parhaiten tulevaan on varautunut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, joka on budjetoinut henkilöstökulujen kasvuun 3,3 prosenttia eli ”valtiovarainministeriön ennusteen mukaista ansiotason nousua”.
Pohjois-Savon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit eivät ole varautuneet tämän vuoden budjeteissaan palkankorotuksiin ollenkaan.
Viisi vastaajaa eli joka neljäs on varautunut tälle vuodelle enintään noin yhden prosentin korotuksiin. Kuudella toimijalla korotusvaraa on 1,5–2 prosenttia. Kolme vastaajaa ei ilmoittanut korotusvarauksiaan prosentteina.
Maan suurin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on budjetissaan arvioinut KVTES:in 1,25 prosentin korotuksen huhtikuun alusta.
Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ovat vaatineet hoitoalalle samaan aikaan vähintään vientialojen tasoisia palkankorotuksia ja lisäksi palkkatasa-arvoa edistävää ohjelmaa, jolla naisvaltainen sote-ala saisi kymmenen vuoden ajan 1,8 prosenttiyksikköä suurempia palkankorotuksia kuin miesvaltaiset alat.
Vientialoilla on päädytty yli kolmen prosentin palkankorotuksiin noin kahden vuoden sopimuskausiksi.