Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan koronakriisistä tulee valtion tuesta huolimatta kunnille taloudellisia paineita, jotka osaltaan saattavat lisätä kuntaliitoksia tulevina vuosina.
– Joudutaan miettimään voimakkaampaa yhteistyötä ja mahdollisesti myös kuntaliitoksia. Samaan suuntaan vaikuttavat väestön ikääntyminen ja muuttoliike, hän sanoo Uutissuomalaiselle.
Kolme tai neljä kuntaa täyttää näillä näkymin kriisikuntakriteerit kahden viime vuoden tilinpäätösten perusteella, arvioi neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä Uutissuomalaiselle.
– Kunnanhallitusten käsittelemien tilinpäätösten mukaan konsernin alijäämäkriteeri toteutuu ainakin Jämijärvellä, Teuvalla ja Lapinjärvellä. On sitten eri asia, monessako kunnassa aloitetaan kriisikuntamenettely, Lappalainen sanoo.
Koronakriisi lisää kunnissa muun muassa terveydenhoidon menoja ja vähentää verotuloja. Hallitus on päättänyt tukea kuntia koronan vuoksi yli miljardilla eurolla.
Viime viikolla tiedotettiin, että valtiovarainministeriö huomioi koronakriisin talousvaikutukset, kun se arvioi kriisikuntamenettelyn käynnistämistä vuoden 2020 tilinpäätösten perusteella sekä kuntien alijäämän kattamisvelvoitetta.