– Se on käytössä useissa kymmenissä kunnissa, mutta ihan tarkkaa lukua on vaikea sanoa. Selkeästi nousevasta asiasta on kuitenkin kyse, erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta sanoo Uutissuomalaiselle.
Hänen mukaansa osallistuvan budjetoinnin menetelmää harkitaan tai se aiotaan ottaa lähivuosina käyttöön useissa kymmenissä kunnissa.
Kuntaliiton vielä julkaisemattoman kyselyn mukaan 11 prosenttia kunnista on ottanut osallistuvan budjetoinnin jossain muodossa käyttöönsä.
Osallistuva budjetointi tarkoittaa sitä, että tavalliset kansalaiset pääsevät mukaan päättämään julkisten varojen käyttämisestä ja jakamisesta. Menetelmä antaa ihmisille mahdollisuuden määritellä ja priorisoida julkisia kulutuskohteita. Yleisimpiä kuntalaisen osallistamisen muotoja ovat muun muassa erilaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä käyttäjäkyselyt.
Suomessa osallistuvaa budjetointia on hyödynnetty pääasiassa erilaisten pienempien hankkeiden läpiviemiseen. Niissä on kysytty kuntalaisten mielipidettä varojen jakamisesta tai käyttötarkoituksesta esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan jonkin kohteen kunnostamista, kevyen liikenteen väylää tai vaikkapa skeittiramppia.
Pisimmällä osallistuvan budjetoinnin hyödyntämisessä on Helsinki, joka avaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Helsinkiläiset äänestävät annetuista ideoista, ja eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan. Samantyyppinen malli on jo käytössä tuhansissa kunnissa ympäri maailmaa.