Pienpanimoiden määrä on pysynyt jotakuinkin samana viime vuosina, mutta kiinnostus oluisiin on laskenut huippuvuosista 2013–2017, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen Uutissuomalaiselle.
Hänen mukaansa nuoria kiinnostavat olutta enemmän lonkerot sekä Hard Seltzerit eli terästetyt, hiilihapotetut vedet.
Viime vuonna Suomessa oli 123 pienpanimoa. Kolmetoista laittoi vuoden aikana lapun ovelle, mutta uusia syntyi kymmenen.
Vaikka oluen kulutus on laskenut, pienpanimoiden tuotanto oli viime vuonna ennätykselliset 25 miljoonaa litraa. Pienten sijaan laskua on isojen panimoiden eli Olvin, Koffin ja Hartwallin myynneissä.
– Ne tuottivat yhteensä 300 miljoonaa litraa olutta. Kolmisen vuotta sitten määrä oli 340 miljoonaa, Lehtinen kertoo.
Pienpanimoiden kannattavuutta koettelevat myös kohonneet hinnat. Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma sanoo USU:lle raaka-ainetoimittajien nostaneen hintojaan korona-aikana, mutta jättäneen ne samalle tasolle tuotantokulujen laskettua. Nyt hinnannousua aiheuttaa Ukrainan sota.
Ojaluoma luettelee pienpanimoiden uhkiksi muun muassa uuden jäteasetuksen, asiakkaiden ostotottumusten muutoksen ja enintään kahdeksanprosenttisten viinien tulon kauppoihin.
Pienpanimoliitossa ollaan huolissaan, että viinit vievät oluilta myyntitilaa. Tämä on näkynyt kaupoissa jo pitkin kevättä, kun hyllytilaa on säästetty uusille tuotteille lakia odotellessa. Vahvojen oluiden markkinat taas ovat Suomessa todella pienet.
– Pienpanimo-oluista, samoin kuin kaikista Suomessa myytävistä oluista, suurin osa on alle 5-prosenttista, Lehtinen sanoo.
