Uutissuomalaisen mukaan maakuntien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta koskevan lakiesityksen pitäisi valmistua vielä tänä vuonna.
– Mikään ei ole varmaa ennen kuin uudistusta koskeva lainsäädäntö on valmis, mutta kyllä hanke on vahvassa valmistelussa. Hallituksella on ihan hallitusohjelmankin mukaan tarkoitus saada uudistus eduskunnan käsittelyyn ja sen jälkeen lainsäädäntö voimaan, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo Uutissuomalaiselle.
Hänen mukaansa tarkoitus on, että maakuntavaalit olisi säännönmukaisesti kuntavaalien yhteydessä vuodesta 2025 lähtien. On kuitenkin yhä mahdollista, että ensimmäiset maakuntavaalit pidetään jo aiemmin, mutta vuodesta 2025 lähtien maakuntavaalit ovat kuntavaalien yhteydessä.
Jääskeläinen kertoo, että uudistuksessa on kolme aikapistettä: lakiesityksestä päättäminen, vaalien ajankohta ja uudistuksen voimaantulo.
– Vaaleilla valitulla valtuustolla pitäisi olla riittävästi aikaa valmistella varsinainen voimaantulo. Niinpä hallituksen pitäisi nyt päättää siitä, milloin uudistus astuu voimaan.
Lain valmistelijat valtiovarainministeriöstä kertovat Uutissuomalaiselle, että uudistuksessa valmistellaan sote-maakuntia, joiden lakisääteisinä tehtävinä olisivat soten ja pelastustoimen järjestäminen. Tehtäväkenttä olisi siis huomattavasti suppeampi kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esityksessä.
Rahoitus on tarkoitus saada valtiolta ja lopulta maakuntaverosta.
– Hallitusohjelman mukaisesti maakuntaveron valmistelu tehdään parlamentaarisessa komiteassa, ministeriö kertoo.
Sote-alueita olisi näillä näkymin 22. Käytännössä maakuntavaalit järjestettäisiin 17 maakunnassa ja Uudellamaalla neljällä alueella.
Helsingissä maakuntavaaleja ei toimiteta, vaan valtaa käyttäisi kaupunginvaltuusto kuten tähänkin asti. Maakuntavaltuuston koko määräytyisi asukasluvun mukaan, mutta se olisi vähintään 59 henkilöä.