Uutissuomalainen kertoo, että ensi viikolla eduskuntaan tulevassa kasvupalvelulaissa ei ole mainintaa työllisyyden hoidon palveluverkon tiheydestä.
Maakunnille on tarkoitus sen sijaan asettaa velvollisuus järjestää palvelupisteitä paikan päällä tapahtuvaa käyntiasiointia varten. Tämä koskee julkisia rekrytointipalveluja ja osaamisen kehittämispalveluita.
– Asiointipisteiden lukumäärästä tai aukioloajoista ei kuitenkaan ole tarkoitus säätää. Myöskään määräaikoja siihen, miten nopeasti asiakkaan pitää saada työllistämistä edistäviä palveluita ei ole, neuvotteleva virkamies Elina Isoksela työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo Uutissuomalaiselle.
Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy vuoden 2020 alusta valtiolta uusiin maakuntiin ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudun kaupunkien mahdollisesti perustettavalle kuntayhtymälle.
Maakunnille osoitetaan palveluihin yleiskatteellista rahoitusta, josta rahoitetaan myös sosiaali- ja terveysmenot.
– Kasvupalveluraha ei ole korvamerkittyä. Maakunta saa itse ohjata sen siihen, minkä se kokee tarpeelliseksi, Isoksela sanoo.
Entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) on huolissaan siitä, että yleiskatteellisessa rahoituksessa työllisyysmäärärahoista saatetaan leikata sote-menojen kattamiseksi.
– Maakunnan päätöksentekijä joutuu tekemään valintoja kolmen miljardin säästöpaineen keskellä. Minun huoleni on, riittääkö ymmärrys järjestää rahoitusta näihin palveluihin, joista nyt puhutaan, Ihalainen sanoo Uutissuomalaiselle.
Työ- ja elinkeinoministeriön Elina Isoksela sanoo kuitenkin, että jos niin kävisi ja jossakin maakunnassa palveluiden laadullinen taso oli selvästi huonompi kuin muualla, asiaan puututtaisiin maakuntien valvonnassa.