Vuosille 2021–2023 rahaa nopeisiin yhteyksiin on osoitettu noin 70 miljoonaa euroa. Vuositasolla tukisumma nousee noin 2,5-kertaiseksi verrattuna 2010-luvulla myönnettyihin laajakaistatukiin, kertoo Uutissuomalainen.
Valtaosa nyt jaettavasta summasta on peräisin Euroopan unionin elvytysrahastosta. Tuki kohdistuu kiinteän laajakaistan eli käytännössä valokuidun rakentamiseen. Osa noin 70 miljoonasta ehdittiin jo jakaa maa- ja metsätalousministeriön (MMM) alaisen maaseuturahaston kautta.
– Suosio oli valtava. Tukea haettiin lähes 150 hankkeeseen, ja sitä pystyttiin myöntämään noin 30–40 hankkeeseen, kertoo maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho MMM:stä Uutissuomalaiselle.
Tällä viikolla haettavaksi tulee liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämä laajakaistatuki. Rahaa sitä varten on haettu EU:n elvytyspaketista yhteensä lähes 50 miljoonaa euroa.
– Meille on kantautunut tuesta todella paljon kyselyjä ja kiinnostusta, luonnehtii erityisasiantuntija Aleksandra Partanen Traficomista.
Julkiset tuet on kohdistettu alueille, joilla verkon rakentaminen ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa. Osa niistä on osoitettu nimenomaan haja-asutusalueille. Siellä rakentajat ovat usein osuuskuntia.
Alan yritykset suhtautuvat tukemiseen vaihtelevasti. Pörssiyhtiöt, joilla on myös langattomiin yhteyksiin liittyvää liiketoimintaa, eivät usko tuen juurikaan vaikuttavaan toimintaansa. Kuiturakentamiseen erikoistuneet yritykset Valokuitunen, Lounea sekä Täyskuitu-nimellä verkkoja rakentava Adola suhtautuvat uuden tuen hyödyntämiseen astetta innostuneemmin.