Vuonna 2012 perustettu palvelukeskus on tähän mennessä maksanut Kirkon keskusrahastolle 36–40 miljoonaa euroa.
Monissa seurakunnissa ollaan tyytymättömiä Kipan toimintaan. Kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluiden keskittämisen luvattiin tuovan seurakunnille säästöjä. Niitä ei ole syntynyt.
– Ei Kipa vastaa niitä lupauksia, mitä valmisteluvaiheessa esitettiin, sanoo Jyväskylän seurakunnan talouspäällikkö Markku Laitinen Uutissuomalaiselle.
Jyväskylän seurakunta maksaa Kipan palveluista vuosittain noin 170 000 euroa. Hinnan lisäksi hiertää se, ettei yhteisiin tietojärjestelmiin siirtyminen ole ollut sujuvaa.
Myös Lahden seurakuntayhtymän talouspäällikkö Virpi Hernesaho myöntää, ettei ole täysin tyytyväinen Kipan toimintaan. Lahti maksaa Kipan palvelumaksua vuosittain noin 200 000 euroa.
– En ole tyytyväinen, kun otetaan huomioon palvelumaksu, työmäärä sekä henkilöstö- ja muut kulut. Meillä ollaan kuitenkin sillä näkökulmalla, että teemme palvelukeskuksen kanssa yhteistyötä asioiden korjaamiseksi.
Kipan johtoon tämän vuoden alussa siirtynyt Sami Savilaakso sanoo, että tappiot olivat ennakkoon tiedossa.
– Alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti tulos olisi ollut tappiollinen koko siirtymäkauden vuosina 2012–2017, jolloin asiakkaat siirtyvät palveluidemme piiriin, hän sanoo Uutissuomalaiselle.
– Yksi syy alijäämään on, että työntekijät on rekrytoitu aina etukäteen tulevan asiakaserän vastaanottoa varten. Toinen syy on, että asiakkaiden vastaanottaminen laajoine koulutuksineen on vaatinut erillisiä resursseja. Kolmas syy on, että järjestelmiin on tehty alkuperäistä suunnitelmaa laajemmat kehitystyöt.
Kaikki eivät Uutissuomalaisen mukaan pidä selityksiä uskottavina.
Viime viikolla kirkolliskokouksessa käytiin lähetekeskustelu aloitteesta, jossa vaaditaan selvitystä koko kirkon ja sen palvelukeskuksen tietohallintokuluista sekä it-hankkeiden jäädyttämistä selvitysten valmistumiseen saakka. Palvelukeskus on investoinut tietojärjestelmiin viidessä vuodessa yli kahdeksan miljoonaa euroa. Aloite eteni talousvaliokuntaan.