Kestävään kehitykseen on sitouduttu Suomessa viimeaikoina aktiivisesti. Kestävän kehityksen edistämiseksi tehtyjen sitoumusten määrä on kuluneen vuoden aikana kaksinkertaistunut.
Yritykset, yhteisöt ja yksittäiset ihmiset ovat voineet antaa sitoumuksensa vuodesta 2014 lähtien. Vuosi sitten sitoumuksia oli tehty 365 kappaletta, mutta nyt jo noin 730 kappaletta.
– Noin 300 sitoumusta on tullut yrityksistä, mutta niitä on tullut paljon myös kaupungeista ja oppilaitoksista. Yksin Espoon alueelta on tullut yli sata sitoumusta, kertoo Suomen kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta.
– Määrän kasvu vuoden sisällä liittyy muun muassa Suomi 100 -juhlavuoteen. Sitoumus nähdään aidoksi työkaluksi edistää kestävää kehitystä, ja yritykset, jotka ovat mukana Suomi 100 -kampanjassa, ovat tehneet myös sitoumukset, Innanen sanoo Uutissuomalaiselle.
Muun muassa ulkoministeri Timo Soini (sin.) iloitsi viime viikolla Rovaniemellä arktisessa konferenssissa määrän viimeaikaisesta ripeästä kasvusta.
Kampanjassa yritykset, yhteisöt ja yksittäiset ihmiset voivat tehdä julkisen sitoumuksen, jossa he lupaavat konkreettisin ja mitattavin keinoin toteuttaa kestävää kehitystä. Lupaukset näkyvät verkkosivulla sitoumus2050.fi.
– Edellytämme sitoumuksen tekijän omaan toimintaan, työhön tai toimialaan liittyviä konkreettisia esityksiä, joiden toteuttamisesta sitoumuksen tekijät raportoivat vuosittain, Innanen kertoo.
Yhteiskuntasopimus
Kampanjassa eri tahot ovat sitoutuneet muun muassa auttamaan nuoria työllistymisessä, vähentämään paperinkulutusta sekä pienentämään pakkauskokoja. Yhteiskuntasitoumus on toiminut jopa keinona toimeenpanna säännöksiä ilman lainsäädäntöä.
– Tällaisia ovat esimerkiksi muovikassi- ja ravitsemussitoumukset. Ei tehty lainsäädäntöä muovikassien vähentämisestä, vaan tehtiin sopimus Kaupan liiton ja ympäristöministeriön kanssa, ja kaikki keskeiset kaupparyhmät ovat sitoutuneet tähän, Innanen sanoo.
– Samoin ei tehty lakia elintarvikkeiden ravitsemuslaadun parantamiseksi, vaan ravitsemussitoumus valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta. Mukana on isoja ruoka-alan yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet vähentämään elintarvikkeista esimerkiksi suolaa ja rasvaa, Innanen kertoo.
Kokonaisista toimialoista finanssiala, metsäteollisuus, kaupan ala, teknologiateollisuus ja energiateollisuus ovat tehneet kestävän kehityksen sitoumukset.
– Yrityksillä on nyt raami, jonka puitteissa edistää kestävää kehitystä, ja samalla luoda uutta liiketoimintaa, Innanen toteaa.
Kestävän kehityksen sitoumus on Suomen keino edistää YK:n Agenda 2030:n eli globaalin kestävän kehityksen tavoitteita. Kansalliseen yhteiskuntasitoumukseen on määritelty kahdeksan tavoitetta, joihin Agenda 2030:n tavoitteet sisältyvät.
Kestävän kehityksen lupausten tekeminen on Innasen mukaan ainutlaatuista koko maailmassa – ja hyvä vientituote Suomelle.
– Suomea ihaillaan tästä. Muissa maissa kestävän kehityksen tavoitteita ei toteuteta näin laajalla rintamalla ja konkreettisesti.