Vain 11 prosenttia suomalaisista vastustaa karenssia, kertoo Uutissuomalaisen teettämä kysely. Vastaajista 13 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Karenssia kannattavat varsinkin keskustan, vasemmistoliiton, SDP:n ja perussuomalaisten kannattajat. Eniten karenssiaikaa vastustavat kokoomuslaiset.
Gallupissa kysyttiin ”Pitäisikö merkittävissä poliittisissa tehtävissä (esim. ministeri, ministerin avustaja ja kansanedustaja) olevilla olla karenssiaika, kun poliitikko siirtyy järjestön tai yrityksen palvelukseen kesken vaalikauden?”.
Jos karenssikäytäntö luotaisiin, olisi ratkaistava ainakin, kuinka pitkä karenssin pitäisi olla, mitä virkoja ja toimia karenssi koskisi ja voitaisiinko karenssipäätöksissä käyttää tapauskohtaista harkintaa.
Ministeri Lauri Tarastin mielestä karenssijärjestelmän rakentamiseen liittyy hankalia ongelmia.
– Periaatteessa idea on myönteinen, mutta jos alkaa miettiä käytännön ongelmia, huomaa toteutuksen olevan hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Varmaan jotenkin pitäisi rajoittaa siirtymistä tehtäviin, joissa aikaisemmasta työstä on tiettyä hyötyä. Mutta on vaikeaa laatia luetteloa, mitä sellaiset tehtävät olisivat, hän sanoo Uutissuomalaiselle.
Tarastia huolettavat karenssiajan kustannukset. Jos karenssin aikana ei saa tehdä työtä, niin kuka sen korvaa?
– Ei voida ajatella, että ihminen olisi kaksi vuotta tekemättä töitä, hän sanoo.