Kuntalain mukaan kunnan taseeseen aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät on katettava määräajassa. Aika umpeutui ensimmäisenä viime vuoden lopussa kunnilta, joilla vuonna 2015 oli alijäämiä enintään 500 euroa asukasta kohti.
Yhdeksällä kunnalla tämä velvoite oli yhä vuoden 2019 tilinpäätöksen jälkeen täyttämättä. Uutissuomalaisen selvityksen mukaan viime vuonna näistä kunnista Akaa, Hankasalmi, Humppila, Kihniö, Muonio, Pielavesi ja Vaasa onnistuivat tekemään niin hyvän taloudellisen tuloksen, että kertyneet alijäämät kääntyivät ylijäämiksi.
Haapajärvellä kertynyttä alijäämä oli viime vuoden tilinpäätöksessä yhä noin 2,9 miljoonaa euroa eli yli 400 euroa asukasta kohti. Uudenmaan Raaseporissa alijäämää jäi kattamatta noin 1,2 miljoonaa eli 44 euroa asukasta kohti.
Selvitys perustui kuntien verkkosivuilla julkaistuihin vuoden 2020 tilinpäätöstietoihin, joita kunnanhallitukset käsittelivät maaliskuun lopulla.
Vielä viime vuoden helmikuussa valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen arvioi Uutissuomalaiselle, että uudella alijäämän kattamisen kriteerillä kriisikuntia tulisi tänä vuonna jopa seitsemän tai kahdeksan.
Viime vuonna hyvin monet kunnat paransivat tulostaan valtion myöntämien koronatukien siivittäminä. Lappalaisen mukaan tuet helpottivat myös alijäämän kattamisvelvoitteen kanssa painiskelleita kuntia.
– Onhan koronatuilla ollut merkitystä alijäämien muuttumisessa ylijäämiksi. Tietysti ei saa unohtaa kuntien omia talouden tasapainottamistoimenpiteitä, hän sanoo.