Kasvua on niin Digi- ja väestötietoviraston, Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin, Maanmittauslaitoksen kuin Patentti- ja rekisterihallituksen myymissä tiedoissa, selviää Uutissuomalaisen kyselykierroksella.
Euroilla mitaten kasvu on ollut voimakkainta Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Vuonna 2014 se myi tietoja 9,1 miljoonalla eurolla, ja viime vuonna myynti kasvoi arviolta 13,5 miljoonaan euroon.
– Tärkein ja kysytyin tieto on henkilön perustiedot, eli nimi, osoite ja elossaolo, johtaja Joonas Kankaanrinne DVV:stä kertoo.
DVV luovuttaa tietojaan viranomaisille ilmaiseksi, joten valtaosa tuloista kertyy myynnistä yrityksille. Käytännössä virasto myy tietoja erilaisten yhteistyökumppaneiden välityksellä, jotka voivat yhdistää tietoja ja myydä niitä eteenpäin. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi luoton myöntämisessä tai yritysten asiakasrekisterien päivittämisessä.
Maanmittauslaitoksen (MML) tietomyynti on kasvanut viidessä vuodessa kolmanneksen. Vuonna 2019 se myi tietoja 13,5 miljoonalla. Tietopalvelujohtaja Antti Saarikosken mukaan myynnin kasvua selittää pitkälti digitalisaatio.
– Kun tiedot ovat sähköisesti saatavilla, niitä käytetään enemmän. Esimerkiksi isossa kiinteistökaupassa luotottaja haluaa varmistaa, että asiat menevät oikein, hän sanoo Uutissuomalaiselle.
Kokonaisuutena julkishallinnon tietojen myynti on kymmenien miljoonien eurojen bisnes.