USU: Joka viides uskoo, että ennen oli paremmin

Tutkimusprofessori pitää mahdollisena, että viime vuosien tapahtumat näkyvät kyselyn tuloksissa.
Ihmisiä juhlimassa Suomea edustaneen Lordin euroviisuvoittoa Helsingissä vuonna 2006. LEHTIKUVA / PEKKA SAKKI
Ihmisiä juhlimassa Suomea edustaneen Lordin euroviisuvoittoa Helsingissä vuonna 2006. LEHTIKUVA / PEKKA SAKKI

Joka viides (22 prosenttia) suomalaisista arvioi elämän Suomessa olevan nykyisin huonompaa kuin menneinä vuosikymmeninä, ilmenee Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.

Kolme neljäsosaa suomalaisista arvioi elämän Suomessa olevan nykyisin parempaa tai yhtä hyvää kuin menneinä vuosikymmeninä. Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä 37 prosenttia arvioi elämän olevan nykyisin parempaa ja 38 prosenttia yhtä hyvää. Kolme prosenttia ei osaa ottaa kantaa asiaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma pitää kyselyn tulosta melko odotettuna. Hän on tutkinut nostalgiaa yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä.

– Voi kuulostaa radikaalilta, että 22 prosentin mielestä elämä Suomessa on huonompaa, kun kuitenkin niin monet arkipäivään vaikuttavat asiat ovat edistyneet ja kehittyneet. Monilla nostalginen suhde menneisyyteen kuitenkin kumoaa tämän vaikutuksen, Vihma arvioi USU:lle.

Vihma pitää mahdollisena, että koronan ja Ukrainan sodan kaltaiset viime vuosien tapahtumat näkyvät kyselyn tuloksissa.

– Ihmiset kokevat, että nyt eletään kriisien aikaa. Olisi kiinnostavaa tietää, miten tähän kysymykseen olisi vastattu esimerkiksi 1990-luvulla.

Kyselyssä suomalaisilta kysyttiin myös, mitä asioita he menneiden vuosikymmenten Suomesta kaipaavat. Vastaajille esitettiin 16 asiaa ja annettiin mahdollisuus nimetä itse jokin muu.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tulosten perusteella suomalaiset kaipaavat eniten sitä, että toiset suomalaiset käyttäytyisivät tiettyjen normien mukaisesti. Yksimielisimmin ikävöidään ihmisten välistä huolenpitoa, hyvien tapojen kunnioittamista ja säädyllistä käyttäytymistä sekä auktoriteettien kunnioittamista. Niitä kaipaa suomalaisista noin 80–85 prosenttia.

– Mielenkiintoista on, että näitä asioita kaipaavat aika nuoretkin vastaajat. Eräänlainen kunnollisuuden kaipuu paistaa vastauksista läpi, arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen.

Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina 10.–21. heinäkuuta 2023, ja siihen vastasi yli tuhat ihmistä. Tulosten virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hyvä onni ja vetoomukset voisivat pelastaa monta vihan vallassa tuomittua.
Mainos