Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan ely-keskuksilla oli vuodenvaihteessa sopimus pakolaisten vastaanotosta 210 kunnan kanssa. Se tarkoittaa, että sopimusta ei ollut 101 kunnalla eli 32 prosenttia). Tilanne on voinut muuttua tarkasteluhetken jälkeen.
Valtaosa sopimuskunnista vastaanotti pakolaisia viime vuonna, ja osa tekee niin myös tänä vuonna ja lähivuosina. Jotkin kunnat liittyivät seuraan vasta tälle vuodelle.
Pakolaisilla tarkoitetaan tässä kaikkia henkilöitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella: kiintiöpakolaisia, turvapaikan eli pakolaisstatuksen saaneita ja niitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Kiintiöpakolaiset muuttavat kuntiin suoraan pakolaisleireiltä ulkomailta ja muut vastaanottokeskuksista.
Työ- ja elinkeinoministeriössä ollaan tyytyväisiä sopimuskuntien määrään.
– Ne kunnat, joilla ei ole sopimusta, ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana. Se tekee kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä helposti kallista ja vaikeasti toteutettavaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta järjestää sitä, mitä kotoutumiseen tarvitaan, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Rantala ministeriöstä Uutissuomalaiselle.
Ministeriössä toivotaan mieluummin, että sopimuskunnat vastaanottaisivat nykyistä enemmän pakolaisia, kuin että sopimuskuntia saataisiin lisää.
Pula sopimus- eli kuntapaikoista paheni, kun Suomeen tuli toissavuonna noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Heistä osa saa jäädä maahan.
Ely-keskukset neuvottelivat viime vuodelle lähes 4 500 kuntapaikkaa, mutta se kattoi tarpeesta vain reilun kolmanneksen. Tälle vuodelle kuntapaikkoja oli sovittu vuodenvaihteessa noin 2 500. Kuntia kannustetaan tarjoamaan lisää paikkoja maksamalla niille bonusrahaa.
Kuntapaikoille ohjataan pakolaisia yhteistyössä kunnan, ely-keskuksen ja vastaanottokeskusten kanssa. Kuntapaikkojen katsotaan edistävän hallittua ja sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen nopeaa käynnistymistä.