Erikoissuunnittelija Juha Helenius Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo Uutissuomalaiselle, että kuluvana vuonna petokset ja petoksen yritykset, joissa kyseessä on huijauslasku, ovat moninkertaistuneet viime vuodesta.
– Viime vuonna tällaisia rikosilmoituksia oli 75, kun tänä vuonna tapausten määrä on ollut jo 288, Helenius kertoo.
Myös Nordean yritysyksikön riskienhallintajohtaja Sakari Wuolijoki arvioi, että ilmiö kasvaa.
– Arviomme on, että Suomessa liikkuu vuositasolla jopa kymmeniä tuhansia huijauslaskuja. Näppituntuma on, että määrä tuplaantuu vuosittain, hän sanoo Uutissuomalaiselle.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) keväällä tekemässä selvityksessä todetaan, että vain pieni osa huijauksista tulee poliisin tietoon, koska rikosilmoitus jää usein yritykseltä tai yksilöltä tekemättä.
OP-turvallisuuspalveluiden tiimipäällikkö Aino Arvela-Kymenvirta kertoo Uutissuomalaiselle, että huijausyritysten määrä nousee selvästi aina kesän kynnyksellä.
– Kesällä yrityksissä on enemmän sijaisia paikalla, hän sanoo.
Vaikka Poliisihallituksen tuoreen tilaston mukaan kaikkien petosrikosten määrä on vähentynyt alkuvuonna, väheneminen ei koske laskuhuijauksia.
Huijaus- tai valelasku tarkoittaa laskua, joka näyttää oikealta, mutta siinä todellisuudessa laskutetaan palvelusta, jota yritys tai henkilö ei ole tilannut ja joka on täysin arvoton.
Rikoskomisario Mikko Värri Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskuksesta uskoo, että ilmiön yleistyminen johtuu siitä, että yritykset toimivat yhä kansainvälisemmin ja yhä enemmän verkossa, jossa liikkuu myös rikollisia.
Ainakin suurimmilla pankeilla on kuitenkin olemassa monitorointijärjestelmiä, jotka hälyttävät, jos laskussa on jotakin epäilyttävää.
– Tämän vuoden aikana olemme onnistuneet pysäyttämään noin 300 000 euron edestä sellaisia laskuja, joissa yrittäjä on jo painanut enteriä, mutta jotka ovat osoittautuneet huijauksiksi, Nordean Sakari Wuolijoki kertoo.