Tilanteita oli kaikkiaan 377, kun edellisvuonna niitä oli 363, kertoo Uutissuomalainen.
Kymmenessä vuodessa uhkatilanteiden kasvu on ollut jyrkkää lyhyttä koronapandemiajaksoa lukuun ottamatta. Esimerkiksi vuonna 2014 uhkatilanteita oli vain 148. Tieto ilmenee Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilastoista.
– Pitkäaikaisessa seurannassa näkee selvästi kehityslinjan, että uhkatilanteet ovat lisääntyneet, toteaa Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo Uutissuomalaiselle.
Valtaosa uhkatilanteista on henkistä väkivaltaa, kuten väkivallalla uhkailua. Viime vuonna tällaisia tapauksia oli 172. Vuosittain ensihoitajat kohtaavat myös lievää (viime vuonna 115 tapausta) tai vakavaa väkivaltaa (31 tapausta) sekä esineiden tai laitteiden vahingoittamista.
Yleisimmin uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja on ensihoidon asiakas. Useimmiten uhkaaja on päihtynyt ja sukupuoleltaan mies.
Hallitus on tarttunut ensihoitajien turvattomaan asemaan. Lausuntokierroksella 19. maaliskuuta saakka ollut sinivilkkusabotaasi-lainsäädäntö nostaisi ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan samalla tavalla rangaistavaksi rikokseksi kuin esimerkiksi poliisiin kohdistuvan väkivallan. Maksimirangaistus teoista olisi neljä vuotta vankeutta.
Lakimuutoksen tavoitteena on vahvistaa poliisi-, pelastus- ja ensihoitotoiminnassa työskentelevien henkilöiden rikosoikeudellista suojaa ja turvata yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnan häiriötön hoitaminen.
